Väärin sairastettu

-

Aika ajoin työjonooni päätyy tapauksia, joissa tavallinen suomalainen työeläkevakuutettu on sairastanut vointinsa mukaan, eikä samalla tavalla kuin lainsäätäjä on asian suunnitellut. Tyypillisiä tapauksia, joissa asiakas on "sairastanut väärin" ovat nivelrikot, olkapäävammat ja masennus.

Kun ihminen tulee työkyvyttömäksi ja lääkäri kirjoittaa sairauslomaa, saa työntekijä sairausajan palkkaa, jonka pituus riippuu työehtosopimuksesta. Yrittäjät ja ne palkansaajat, joilla sairausloma jatkuu sairausajan palkan jälkeenkin, hakevat Kelasta sairauspäivärahaa. Sairauspäivärahaa Kela maksaa samasta sairaudesta enintään 300 päivää. Kun Kelan sairauspäivärahakausi on jatkunut yli puoli vuotta, asiakas ohjataan harkitsemaan työkyvyttömyyseläkkeen hakemista, mikäli työkyvyttömyys edelleen jatkuu.

Tähän väliin pitää huomauttaa, että sairauspäivärahassa työkyvyn arvio on ammatillinen, kun taas yksityisten alojen työkyvyttömyyseläkkeissä työkyvyn arvio on yleinen ja työkykyä siis arvioidaan kaikkiin kohtuudella odotettaviin töihin. Työkyvyttömyyseläke/kuntoutustuki ei siis ole automaattinen sairauspäivärahan jatkokausi, jos sairauspäivärahan enimmäisaika täyttyy.

Jos työkyky vaihtelee ja/tai asiakas palaa välillä sairauslomaltaan töihin – mikä on nähdäkseni varsinkin yrittäjillä tyypillistä – voi työkyvyttömyyseläkkeen saamisen kanssa tulla ongelma: nimittäin työeläkelakien mukaan työkyvyttömyyden yhtäjaksoinen kesto on oltava vähintään vuoden. Kelan työkyvyttömyyseläkkeessä tällaista edellytystä vuoden yhtäjaksoisesta työkyvyttömyydestä ei ole.

Otetaan esimerkiksi puolikuvitteellinen asiakas, joka on huomannut tammikuussa 2021, että oikean polven vuosia pahentuneet kivut ovat muuttuneet sietämättömiksi. Asiakas menee lääkäriin, joka toteaa polvessa vaikea-asteisen nivelrikon. Lääkäri tekee lähetteen ortopedian erikoislääkärille, joka suosittelee tekonivelleikkausta ja asiakas asetetaan leikkausjonoon. Leikkaus toteutuu toukokuussa 2021 ja asiakas palaa työhön syyskuussa 2021. Helppo juttu, Kela korvasi sairauspäivärahaa työkyvyttömyyden ajan ja elämä jatkuu.

Ongelma tulee siinä kohtaa, kun asiakas toteaakin toukokuussa 2022, että vasenkin polvi oireilee ja sama vyyhti alkaa uudelleen. Tällä kertaa sairauspäivärahaoikeus loppuu kuitenkin kesken kaiken, vaikka asiakas on vielä leikkausjonossa. Hoitava lääkäri on arvioinut leikkauksen toteutuvan syksyllä 2022, ja sairauslomaa on jatkettu 30.9.2022 saakka. Asiakas hakee työeläkelaitoksestaan kuntoutustukea, mutta hakemus hylätään, koska yhtäjaksoinen työkyvyttömyys on alle vuoden ajalla 13.5.2022-30.9.2022.

Oman lisämausteensa tähän vyyhtiin tuovat Kelan sairauspäivärahaa koskevat monimutkaiset säännöt. En ole sairauspäivärahan asiantuntija, joten en ota niihin sen enempää kantaa.

En kuitenkaan lainkaan ihmettele sitä, mikseivät asiakkaat osaa sairastaa siten, kuin lakeja rustaavat ihmiset suunnittelevat.  

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Muutoksen merkitys

-
Työkyvyttömyyseläkearvioinnissa muutoksella on iso merkitys. Muutosta arvioidaan eritoten kolmessa eri tilanteessa. Ensimmäinen tilanne liittyy kuntoutustukien jatkohakemuksiin. Kun on myönnetty työkyvyttömyyseläke määräaikaisena kuntoutustukena, on työeläkelaitoksella jokin syy olettaa, että työkyky kohentuu hoitojen tai kuntoutuksen seurauksena. Jos hoidot tehoavat ja kuntoutus etenee, on terveydentilassa ja työkyvyssä yleensä todettavissa muutos, jonka perusteella kuntoutustuki voidaan muuttaa osatyökyvyttömyyseläkkeen suuruiseksi tai jatkohakemus hylätä kokonaan. Mutta jos tilanne on kaikilta osin täysin entisellään, ei kuntoutustukea voida olla jatkamatta. Sen vuoksi ainakin omassa työeläkelaitoksessani korostetaan ensimmäisiin työkyvyttömyyseläkehakemuksiin liittyvien ratkaisujen merkitystä: jos asiakkaalle on myönnetty täyden työkyvyttömyyseläkkeen suuruinen kuntoutustuki heppoisin perustein, eikä terveydentilassa tapahdu merkittävää muutosta, on asiakkaalle käytännössä pakko...
Lue lisää

Mikä on yleinen työkyvyn arvio?

-
Yksityisen alan työeläkelakien mukaan alle 60-vuotiaiden työkyvyn arvioinnissa sovelletaan yleisen työkyvyn arviota, eli työkykyä arvioidaan kaikkeen työhön, jota hakijan voidaan kohtuudella odottaa tekevän. Kohtuullisuusarvioinnissa pitäisi ottaa huomioon hakijoiden ikä, työ- ja koulutushistoria, asuinpaikka ynnä muita taustatekijöitä. Valitettavasti kohtuullisuusarviossa katsotaan useimmiten pelkkää ikää ja siinäkin pääasiassa sitä, kuinka lähellä on 60 vuoden rajapyykki ja sitä myöten ammatillisesti painotettu työkyvyn arvio. Jotta asia olisi taas yksittäisen eläkkeenhakijan näkökulmasta mahdollisimman sekava, ei julkisella puolella tietenkään ole yleistä työkyvyn arviota. Muistan erään rakennusalan töitä tehneen tuki- ja liikuntaelinvaivaisen kanssa käymäni tiukkasävyisen keskustelun: asiakas koki tulleensa epäreilusti kohdelluksi, koska oma hakemus oli hylätty, mutta hänen naapurinsa oli päässyt [joutunut] pelkällä rannevammalla pysyvälle työkyvyttömyyseläkkeelle. Naapuripa sat...
Lue lisää

Myyttejä kuntoutustuesta

-
Kuntoutustuki on määräaikainen työkyvyttömyyseläke. Myöntökriteerit ovat työkyvyn heikentymisen osalta täsmälleen samat kuin toistaiseksi voimassa olevassa työkyvyttömyyseläkkeessä, ja oikeastaan ainoa ero työkyvyttömyyseläkkeen ja kuntoutustuen välillä on se, että työkyvyttömyyseläkkeessä työkyvyn palautuminen on epätodennäköistä ja kuntoutustuessa työkyky voi vielä hoito- ja kuntoutustoimenpiteillä palautua osittain tai kokonaan. Tyypillisesti kuntoutustukea myönnetäänkin hakijoille, jotka odottavat leikkaushoitoja tai joiden mielenterveysongelmiin etsitään vielä sopivaa hoitoa. Myös erilaiset murtumat ja aktiiviset (eli tulehdustilassa olevat) reumasairaudet ja jotkin syöpäsairaudet saadaan todennäköisesti hoidettu ilman pysyvää työkyvyn menetystä, jolloin on perusteltu myöntää työkyvyttömyyseläkettä määräaikaisesti, eikä toistaiseksi. Kuntoutustuki on kuitenkin nimenä erittäin harhaanjohtava, ja ymmärrän hyvin miksi asiakkaat sekoittavat sen muihin etuuksiin. Mitä kuntoutustu...
Lue lisää