Miten työkyvyttömyyseläkehakemuksen ratkaisu etenee?

Kun asiakas lähettää eläkelaitokseen työkyvyttömyyseläkehakemuksen, saattaa mennä pahimmillaan useita kuukausia, ennen kuin asiakas kuulee asiastaan uudelleen tai saa päätöksen. Mitä kaikkea eläkelaitoksessa tapahtuu sillä aikaa?

Ensiksi eläkelaitos tarkistaa, onko hakemus tullut oikeaan eläkelaitokseen. Asiakas voi lähettää hakemuksensa mihin tahansa työeläkelaitokseen, Kelaan tai Eläketurvakeskukseen ja järjestelmässä selvitellään, mikä eläkelaitos ratkaisee asian. Julkisella sektorilla työskentelevien asiakkaiden hakemukset ratkaisee Keva. Yksityisellä sektorilla työeläkelaitos voi olla Ilmarinen, Varma, Elo tai Veritas. Lisäksi on erityisryhmiä, kuten maatalousyrittäjät ja merimiehet sekä työnantajien omissa eläkekassoissa- ja säätiöissä vakuutetut asiakkaat. Yksityisen alan ratkaiseva laitos määriteltiin aiemmin kahden edellisen vuoden työeläkevakuutettujen tulojen perusteella, mutta vuoden 2020 alusta ratkaiseva laitos määritellään edellisen kalenterikuukauden ansioiden perusteella. Eli pääsääntöisesti eläkehakemuksen ratkaisee se laitos, missä viimeisin työnantaja on päättänyt työeläkevakuuttaa hakijan palkan.

Pääasia tässä vaiheessa on se, että asiakkaan ei tarvitse tietää, mihin eläkelaitokseen hakemuksensa lähettää. Järjestelmä huolehtii tästä.

Seuraavaksi eläkelaitoksessa tarkistetaan, onko hakemuksessa kaikki tarvittavat liitteet. Moni eläkelaitos on automatisoinut tämän vaiheen. Aika ajoin tarvitaan kuitenkin oikeaa ihmistä linjaamaan, voidaanko hakemus ratkaista saaduilla selvityksillä, vai onko tarpeellista pyytää lisäselvityksiä asiakkaalta tai esimerkiksi terveyskeskuksesta.

Kun kaikki asiakirjat on saatu ja hakemus on valmis ratkaistavaksi, ratkaisija tutkii tapauksen ja lähettää sen asiantuntijalääkärin arvioon. Asiantuntijalääkäri tekee arvionsa ja perustelee lääketieteellisen ratkaisun sähköisessä järjestelmässä kirjallisesti.

Itse teen tässä vaiheessa melko paljon muistiinpanoja liittyen asiakkaan sosiaalis-taloudelliseen tilanteeseen, joka on lääketieteellisen arvion lisäksi toinen asia, jota työkyvyttömyyseläkehakemuksissa arvioidaan. Sosiaalis-taloudellisessa arviossa huomioidaan hakijan ansiohistoria, työ- ja koulutustausta, ikä, asuinpaikka ja muut sen kaltaiset seikat. Samalla sairaudella 59-vuotiaalle maaseudulla asuvalle ja pelkän kansakoulun käyneelle hakijalle saatetaan myöntää eläke, mutta 43-vuotiaalle korkeakoulutetulle ei. Jokainen hakemus arvioidaan tapauskohtaisesti.

Sosiaalis-taloudellisen tilanteen arviossa merkittävä seikka on ansionaleneman toteaminen. Koska työkyvyttömyyseläke on korvausta siitä, että työkyvyn heikentymisen vuoksi hakija ei (enää) kykene hankkimaan ansiotuloja, ei ole kokonaisuutena kovin uskottavaa, jos lääkärinlausunnolla kuvataan hakija täysin työkyvyttömäksi kaikkiin töihin ja rekisteritietojen mukaan hakijalla on merkittäviä palkkatuloja tai yritystoimintaa.

Useimmiten työkyvyttömyyseläkeratkaisu tehdään lääketieteellisen arvion perusteella. Eli toisin sanoen asiantuntijalääkärin sana on useimmiten se, joka asian ratkaisee. Asiantuntijalääkärin ja eläkeratkaisijan pitää kuitenkin päätyä arvioissaan samaan lopputulokseen. Jos asiantuntijalääkäri ja eläkeratkaisija ovat ratkaisusta eri mieltä, ratkaisu tehdään neuvottelemalla asiantuntijalääkärin ja eläkeratkaisijan kesken tai laajemmalla asiantuntijaryhmällä.

Viimeistään tässä vaiheessa myönteiseen ratkaisuun määritetään eläkkeen alkamisaika. Yleensä eläkkeen alkaminen määritetään Kelan myöntämän sairauspäivärahan perusteella.

Kun työeläkelaitoksessa on valmis ratkaisu, tarkistetaan, onko hakija hakenut työkyvyttömyyseläkettä myös Kelasta. Kelan työkyvyttömyyseläkkeeseen on oikeus niillä, joilla on pieni työeläke. Eli jos oman palkan perusteella karttunut eläke on jäänyt pieneksi, voi Kela paikata pientä eläkettä.

Jos työkyvyttömyyseläkehakemus on vireillä myös Kelassa ja hakijan työeläkearvio on 200-1000 euroa kuukaudessa, työeläkelaitos lähettää Kelan ratkaisuehdotuksen (ennakkoilmoitus), johon Kelalla on kaksi viikkoa aikaa antaa vastaus. Jos Kela ei vastaa määräajassa, työeläkelaitos voi antaa oman päätöksensä. Jos työeläke on alle 200 euroa kuukaudessa, työeläkelaitos pääsääntöisesti seuraa Kelan kantaa. Toisin päin, jos työeläke on yli 1000 euroa kuukaudessa, työeläkelaitoksen kanta ratkaisee.

Kun ratkaisu on täysin valmis ja lopullinen, eläkeratkaisija vie ratkaisun sähköiseen järjestelmään. Jos ratkaisu on myöntö, eläkkeen määrä lasketaan ja maksutiedot viedään järjestelmään, jolloin tieto eläkkeestä menee myös asiakkaan pankkiin ja tulorekisteriin. Käsittääkseni osa eläkeratkaisijoista tekee päätökset aina loppuun saakka, kun taas joissakin laitoksissa on eläkekäsittelijöitä tai -asiantuntijoita, jotka laskevat eläkkeen määrän ja hoitavat rahaliikenteen. Jos ratkaisu on hylkäys, eläkeratkaisija perustelee päätöksen huolellisesti, yksilöllisesti ja ymmärrettävästi.

Päätös menee asiakkaalle tiedoksi postilla ja/tai eläkelaitoksen sähköisen asiointipalvelun kautta. Päätökset ovat valituskelpoisia, joten päätöksen liitteenä lähtee myös ohje valituksen tekemiseen.

Aivan viimeiseksi eläke rekisteröidään Eläketurvakeskuksen ylläpitämään eläkepäätösrekisteriin.