Muutoksen merkitys

Työkyvyttömyyseläkearvioinnissa muutoksella on iso merkitys. Muutosta arvioidaan eritoten kolmessa eri tilanteessa.

Ensimmäinen tilanne liittyy kuntoutustukien jatkohakemuksiin. Kun on myönnetty työkyvyttömyyseläke määräaikaisena kuntoutustukena, on työeläkelaitoksella jokin syy olettaa, että työkyky kohentuu hoitojen tai kuntoutuksen seurauksena. Jos hoidot tehoavat ja kuntoutus etenee, on terveydentilassa ja työkyvyssä yleensä todettavissa muutos, jonka perusteella kuntoutustuki voidaan muuttaa osatyökyvyttömyyseläkkeen suuruiseksi tai jatkohakemus hylätä kokonaan. Mutta jos tilanne on kaikilta osin täysin entisellään, ei kuntoutustukea voida olla jatkamatta. Sen vuoksi ainakin omassa työeläkelaitoksessani korostetaan ensimmäisiin työkyvyttömyyseläkehakemuksiin liittyvien ratkaisujen merkitystä: jos asiakkaalle on myönnetty täyden työkyvyttömyyseläkkeen suuruinen kuntoutustuki heppoisin perustein, eikä terveydentilassa tapahdu merkittävää muutosta, on asiakkaalle käytännössä pakko myöntää jossain vaiheessa pysyvä työkyvyttömyyseläke.

Varsinkin psyykesyistä kuntoutustuella olevilla tuntuu olevan yleinen pelko, että kuntoutustuen jatkohakemus hylätään, vaikka tilanteessa ei ole mitään muutosta. Jatkohakemuksen hylkäämiseen on kuitenkin aina oltava perusteltu syy, mutta toki meillekin sattuu välillä virhearviointeja (ja sen vuoksi eläkepäätöksistä on oikeus valittaa). Lääkärinlausunto voi olla puutteellinen tai siltä voi välittyä asiakkaan terveydentilasta kuva, joka ei vastaa todellisuutta.

Joskus lääkärinlausunto ei vastaa todellisuutta, koska asiakas on valehdellut hoitavalle lääkärille. Näin kävi viime vuonna yhdelle asiakkaalleni, joka pelkäsi lääkärin ehdottamaa hoitoa niin paljon, että hän valehteli lääkärilleen tilanteen olevan jo huomattavasti parempi, eikä hän sen vuoksi enää tarvitse pelottavaa hoitoa. Lienee sanomattakin selvää, että työeläkelaitoksessa kuntoutustuen jatkohakemus hylättiin, kun asiakkaan terveydentilan kuvattiin lääkärinlausunnolla olevan niin paljon parempi, että hoitoja ei enää tarvita lainkaan ja hoitosuhde voidaan päättää kokonaan. Muutaman kuukauden päästä koko vyyhti paljastui, ja oikaisin hylkäyspäätöksen, koska todellista muutosta terveydentilassa ei ollut. Mutta kuten todettua: työeläkelaitos tekee päätöksensä aina käytettävissä olevien selvitysten mukaan.

Toinen tilanne, jossa muutoksella on suuri rooli, ovat hakemukset osatyökyvyttömyyseläkkeen muuttamisesta täydeksi työkyvyttömyyseläkkeeksi. Kun asiakkaalle on myönnetty osatyökyvyttömyyseläke, on työkyvyn arvioitu alentuneen aiemmasta vähintään 40 prosenttia. Täyden työkyvyttömyyseläkkeen myöntämiseksi työkyvyn on pitänyt puolestaan alentua vähintään 60 prosenttia aiemmasta. Kun osatyökyvyttömyyseläkkeellä oleva asiakas hakee eläkkeensä muuttamista täydeksi työkyvyttömyyseläkkeeksi, arvioidaan työeläkelaitoksissa, onko työkyky heikentynyt merkittävästi osatyökyvyttömyyseläkkeen myöntämisen jälkeen, eli onko aiemmin todettu 40 prosentin työkyvyn alentuminen muuttunut vähintään 60 prosentin työkyvyn alentumiseksi.

Täysin samalla terveydentilalla, sairauksilla ja lääketieteellisillä löydöksillä osatyökyvyttömyyseläkettä ei yleensä voida muuttaa täydeksi työkyvyttömyyseläkkeeksi. Tästä on yksi poikkeus: jos osatyökyvyttömyyseläke on myönnetty alle 60-vuotiaalle yleisen työkyvyn arvion perusteella, voi samoilla löydöksillä olla oikeus täyteen työkyvyttömyyseläkkeeseen, kun 60 vuoden täyttyessä asiakas siirtyy ammatillisen työkyvyn arvion piiriin ja "rima alenee". Tämä toki riippuu sairaudesta ja ammatista eli jälleen kerran arvio tehdään tapauskohtaisesti kokonaisuuden perusteella.

Muutos on tärkeä arviointikriteeri myös muutoksenhakutilanteisiin liittyen. Jos asiakkaan työkyvyttömyyseläkehakemus on hylätty ja hän valittaa päätöksestä, peilataan valituksen vireillä ollessa lähetettyjä selvityksiä siihen, mikä tilanne on ollut silloin, kun hakemus on hylätty. Jos valituksen vireillä ollessa tulee uusi lääkärinlausunto, jonka perusteella asiakkaan työkyky on todellisuudessa paljon heikompi verrattuna siihen, kun työkyvyttömyyseläkehakemus hylättiin, voi uusi tieto olla perusteena päätöksen oikaisulle. Myös jos terveydentila heikentyy merkittävästi valituksen vireillä ollessa, voi muutos huonompaan suuntaan olla perustelu oikaisulle.

Toisaalta, jos muutoksenhakuviranomainen on todennut, että asiakkaalla ei ole oikeutta työkyvyttömyyseläkkeeseen, voi uusintahakemukseen saada myönteisen päätöksen ainoastaan muutoksen kautta. Jos työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta tai vakuutusoikeus on juuri todennut, että asiakkaalla ei ole oikeutta työkyvyttömyyseläkkeeseen, ei työkyvyttömyyseläkettä voida myöntää täsmälleen samoilla tiedoilla. Ei edes silloin, vaikka asiakas lähettäisi kymmenen hakemusta ja sata erikoislääkärin lausuntoa, jos mitään muutosta ei ole tapahtunut.