Työkyvyttömyyseläkkeen ansiotuloraja ja sen valvonta

Työkyvyttömyyseläke on korvausta siitä, että työkyky on alentunut, eikä ansiotulojen hankkiminen aiempaan tapaan ole mahdollista. Sen vuoksi työkyvyttömyyseläkkeiden rinnalla ei saa tienata mielin määrin. Työkyvyttömyyseläkkeen rinnalla saa vuonna 2022 tienata vähintään 855,48 euroa kuukaudessa, mutta lähes kaikille työeläkelaitosten asiakkaille on määritetty työkyvyttömyyseläkettä edeltäviin ansioihin perustuva henkilökohtainen ansiotuloraja, joka on minimiansiotulorajaa korkeampi. Ansiotuloraja on yleensä ilmoitettu työkyvyttömyyseläkepäätöksellä – jälleen yksi syy, miksi eläkepäätös kannattaa lukea huolella.

Minimiansiotuloraja on Kelan työkyvyttömyyseläkkeissä ainoa ansiotuloraja, joten jos oma työkyvyttömyyseläke koostuu sekä omasta työstä karttuneesta työeläkeestä että Kelan työkyvyttömyyseläkkeestä, pitää noudattaa minimiansiotulorajaa. 

Nyt on kevät, mikä tarkoittaa työeläkelaitoksissa sitä, että Eläketurvakeskus on toimittanut työeläkelaitoksiin rekisteritietoihin perustuvat pitkät listat niistä pysyvällä osatyökyvyttömyyseläkkeellä tai työkyvyttömyyseläkkeellä olevista asiakkaista, jotka ovat tienanneet edellisen vuoden aikana yli minimiansiotulorajan (vuonna 2021 837,59 euroa kuukaudessa). Suurin osa listalla olevista asiakkaista on noudattanut ansiotulorajaansa, eivätkä he todennäköisesti edes huomaa, että työeläkelaitos on valvonut heidän ansionsa edelliseltä vuodelta.

Joka vuosi jää kuitenkin kiinni useampi asiakas, joilla ansiotuloraja ylittyy. Näissä tilanteissa työeläkelaitos selvittää ansioita tarkemmin, jolloin asiakkaaseen ollaan yhteydessä. Useimmiten ansiotulorajan ylittyessä työkyvyttömyyseläke laitetaan takautuvasti lepäämään ansiotulorajan ylittymisen vuoksi.

Asiakkaat eivät yleensä juuri reagoi eläkkeen lepäämäänjättämispäätöksiin. Reaktio tulee yleensä vasta siinä vaiheessa, kun lepäämisen ajalta aiheettomasti maksettua eläkettä aletaan periä asiakkaalta takaisin. Koska eläke voidaan laittaa lepäämään jopa kahdelta vuodelta takautuvasti, voivat takaisin perittävät summat nousta kymmeniin tuhansiin euroihin.

Takaisinperintää voidaan tietyin ehdoin kohtuullistaa ja joskus takaisinperinnästä voidaan jopa luopua kokonaan, mikäli takaisinperintä olisi asiakkaan kokonaistilanteen kannalta täysin kohtuutonta. En muista montaakaan tilannetta, joissa takaisinperinnästä olisi luovuttu kokonaan, mutta syyt siihen ovat olleet erittäin painavia. Takaisinperintää on omassa eläkelaitoksessani viime vuosina kohtuullistettu, eli takaisinperinnästä on luovuttu osittain, pääasiassa sen vuoksi, että asiakkaan taloudellinen tilanne tai terveydentila on heikko.

Yksi juristeistamme jaksaa aina ihmetellä, miten joillakin ihmisillä työkyky vaikuttaa kohentuvan kummasti, kun myönnetään pysyvä työkyvyttömyyseläke. Viime vuosilta tulee mieleeni yksi asiakas, jolle oli myönnetty noin kahden vuoden ajan osatyökyvyttömyyseläkkeen suuruista kuntoutustukea. Työkyky ei ollut lääkärinlausuntojen mukaan palautunut, joten kuntoutustukea jatkettiin pysyvänä osatyökyvyttömyyseläkkeenä. Kaksi kuukautta pysyvän osatyökyvyttömyyseläkkeen alkamisen jälkeen asiakkaan ansiotuloraja alkoi ylittyä reilusti, kun hän alkoi tehdä töitä kolmelle eri työnantajalle. Laitoin osatyökyvyttömyyseläkkeen lepäämään vuosittaisen ansiotulorajavalvonnan perusteella takautuvasti ja asiakkaalta perittiin takaisin yli 10 000 euroa aiheettomasti maksettua osatyökyvyttömyyseläkettä takaisin.

Eli aivan kuin opintotuen tai työttömyysetuuksien rinnalla, myös työkyvyttömyyseläkettä saavan kannattaa pitää huolta siitä, ettei ansiotuloraja ylity. Seurauksena ylityksestä kun saattaa olla koko loppuelämän talouden kaatava lasku.