Mitä eläkepäätöksellä ei kerrota

Eläkepäätös kannattaa aina lukea huolella. Hallintolain mukaan päätökset on perusteltava ja perustelujen on oltava selkeitä ja ymmärrettäviä. Työkyvyttömyyseläkeasioissa päätösten perustelut ovat useimmiten lääketieteellisiä, joten etenkin perustelujen ymmärrettävänä pitäminen tuottaa itselleni päänvaivaa lähes päivittäin. Eläkelaitoksissa tehdäänkin paljon asiakkaille näkymätöntä työtä päätösten perustelujen ja niiden kehittämisen eteen.

Työkyvyttömyyseläkepäätös on perusteltava vähintään niiltä osin, kun ei myönnetä sitä etuutta, jota asiakas hakemuksellaan hakee, tai jos eläke myönnetään eri ajalle kuin asiakas on hakenut. Asiakas on voinut hakemuksella rastittaa hakevansa täyttä työkyvyttömyyseläkettä, vaikka hakemuksen liitteenä saadulla lääkärinlausunnolla suositeltaisiin osatyökyvyttömyyseläkettä. Näissäkin tapauksissa päätöksellä pitää perustella, miksi asiakkaalle myönnetään osatyökyvyttömyyseläke, jota hoitava lääkäri on suosittelut, eikä täyttä työkyvyttömyyseläkettä, jota asiakas on hakenut.

Myös jos asiakkaalle myönnetään kuntoutustuki (eli määräaikainen työkyvyttömyyseläke), eikä työkyvyttömyyseläkettä toistaiseksi, on määräaikainen eläkeratkaisu perusteltava. Yleensä perusteluksi riittää se, että hoito ja/tai kuntoutus on kesken ja työkyvyttömyyden palautuminen on vielä mahdollista. Jouduinpa kuitenkin taannoin perustelemaan päätökselle, miksi myönnän asiakkaalle työkyvyttömyyseläkkeen toistaiseksi, vaikka asiakas oli hakemuksella selvästi ilmoittanut hakevansa kuntoutustukea vuoden loppuun saakka.

Jos päätös on puutteellisesti perusteltu ja asiakas valittaa siitä, työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta voi kumota huonosti perustellun päätöksen ja palauttaa asian työeläkelaitoksen käsittelyyn uuden ja paremmin perustellun päätöksen antamista varten.

Jos myönnetään täsmälleen se etuus, jota asiakas on hakenut, eläkepäätökselle ei kirjata erillisiä perusteluja, jotka liittyvät asiakkaan terveydentilaan. Olen kuitenkin alkanut tietyissä tapauksissa kirjaamaan lääketieteelliset perustelut myös myöntöpäätöksille, koska joskus asiakas ja työeläkelaitos ovat eri mieltä siitä, minkä sairauden vuoksi eläke on myönnetty. Tämä aiheuttaa sekaannuksia etenkin sellaisissa tilanteissa, jossa useita perussairauksia potevalle asiakkaalle myönnetään kuntoutustuki esimerkiksi isosta leikkauksesta toipumisen ajalle.

Yllättävän yleistä on, että työkyvyttömyyseläkettä myönnetään psyykkisen oireilun vuoksi, mutta asiakas on siinä käsityksessä, että työkyvyttömyyseläke on myönnetty esimerkiksi kroonisen selkäkivun vuoksi. Jos psyykkiset oireet lievittyvät hoidoilla merkittävästi, on mahdollista, että kuntoutustuen jatkohakemus hylätään tai kuntoutustukea jatketaan osatyökyvyttömyyseläkkeen suuruisena – ja tälle päätökselle on perusteltava, miksi eläkkeen taso muuttuu tai jatko hylätään kokonaan. Kokemukseni mukaan tällaisissa tapauksissa asiakas valittaa lähes poikkeuksetta, varsinkin jos ja kun selkäkipu jatkuu.

Joudun lähipäivien aikana hylkäämään nuoren mieshakijan kuntoutustuen jatkohakemuksen. Kuntoutustuki myönnettiin hänelle alaraajojen isojen luiden murtumista toipumisen ajalle, mutta asiakas taitaa olla siinä käsityksessä, että hänelle myönnetään lapsuudesta saakka sairastettujen perussairauksien ja niihin liittyvien oireiden vuoksi jatkoon työkyvyttömyyseläke toistaiseksi. Perustelujen kanssa on siis oltava tarkkana, kuten aina.