Taistelu tuulimyllyjä vastaan

Työkyvyttömyyseläkejärjestelmä on aivan liian monimutkainen ja yritykset selventää järjestelmää asiakkaille tuntuvat välillä toivottomilta. Tämän huomasin taas tänä aamuna, kun sain asiakkaalta viestin. Kyseessä on noin 50-vuotias selkäkipuinen mies, joka haki työkyvyttömyyseläkettä vuonna 2019 ja sai hylkäyspäätöksen. Hän valitti päätöksestä, ja työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta hylkäsi valituksen vuonna 2020.

Nyt hän laittoi sähköisen järjestelmämme kautta lyhyen viestin, jossa hän toi esiin, että hän on ollut ammatillisessa kuntoutuksessa ja työkokeiluissa. Asiakas miettii, pitääkö hänen nyt hakea kuntoutustukea vai työkyvyttömyyseläkettä. Hän oli laittanut viestinsä liitteeksi kuntoutuspalautteen viime vuodelta.

Tämä viesti kiteytti mielestäni monta asiaa, jotka asiakkaita hämmentävät.

Tutkin asiaa, ja totesin, että asiakas on ollut Kelan tukemassa laitosmuotoisessa kuntoutuksessa, jossa hänelle on asetettu tavoitteeksi arkiliikunnan lisääminen ja painonpudotus. Kyse ei siis ole varsinaisesti (työeläkelakien mukaisesta) ammatillisesta kuntoutuksesta, jolla tarkoitetaan esimerkiksi uudelleenkoulutusta tai työkokeilua vaikkapa fyysisesti kevyempään työhön. Työkokeilut, joista hän mainitsi, ovat ilmeisesti työmarkkinatukeen liittyvää kuntouttavaa työtoimintaa. Kyse ei siis ole ammatillisena kuntoutuksena tuettavasta työkokeilusta.

Jotenkin sain tästä viestistä myös käsityksen, että asiakas luulee, että hänen on täytynyt käydä työkokeiluissa osoittamassa työkyvyttömyytensä, ja vasta nyt hän voi hakea työkyvyttömyyseläkettä uudelleen, koska työkokeilut ovat epäonnistuneet. Meille tulee jonkin verran ammatillisen kuntoutuksen hakemuksia, joissa asiakkaan tosiasiallisena tarkoituksena on päästä työkokeiluun osoittamaan olevansa kykenemätön tekemään töitä. Ymmärrän tämän logiikan asiakkaan näkökulmasta, mutta ammatillisen kuntoutuksen epäonnistuminen ei ole työkyvyttömyyseläkkeen myöntämisen peruste. Näissäkin tapauksissa työkyvyttömyyseläkkeen mahdollinen myöntäminen perustuu riittävän vaikea-asteisiin ja objektiivisesti todennettavissa oleviin lääketieteellisiin löydöksiin.

Surullisinta tässä on se, että tämä vaikuttaa juuri sellaiselta asiakkaalta, joka ei ole saanut tarvitsemaansa tukea ja hoitoa, vaan hän on pudonnut työmarkkinatuelle sen sijaan, että hänelle olisi löytynyt nykyistä työkykyä vastaava uusi ammatti aiemman fyysisesti raskaan työn tilalle. Kuntoutuspalautteen perusteella tilanteessa ei ole mitään uutta, vaan asiakkaan työkykyä alentavat edelleen pääasiassa selkäkivut, joihin liittyen on todettu lähinnä iänmukaisia rappeumamuutoksia.

Yritin vastata asiakkaalle lyhyesti ja ytimekkäästi:

Hei,

Kuntoutustuki on määräaikainen työkyvyttömyyseläke. Mikäli haluat hakea työkyvyttömyyseläkettä toistaiseksi tai määräaikaisesti (kuntoutustukena), sinun tulee toimittaa uusi työkyvyttömyyseläkehakemus, jonka liitteeksi tarvitsemme korkeintaan kuusi kuukautta vanhan B-lääkärinlausunnon.

Mikäli olet kiinnostunut työeläkelakien mukaisesti ammatillisesta kuntoutuksesta (esim. uudelleenkoulutuksesta), voit hakea työeläkekuntoutusta. Myös työeläkekuntoutushakemuksen liitteeksi tarvitaan ajankohtainen B-lääkärinlausunto. Oikeus työeläkekuntoutukseen arvioidaan myös aina työkyvyttömyyseläkehakemuksen yhteydessä.

Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta on ratkaissut työkyvyttömyyseläkeasiasi vuonna 2020. Työkyvyttömyyseläkeoikeuden arvioinnissa huomioimme jatkossa ensisijaisesti sen, onko terveydentilassasi ja työkyvyssäsi tapahtunut oleellista heikentymistä työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan antaman päätöksen jälkeen.

--

Viimeisen kappaleen lisäsin sen vuoksi, että kuntoutuspalautteella oli maininta, että asiakas on saanut hylkäävän työkyvyttömyyseläkepäätöksen ja valitus päätöksestä olisi edelleen vireillä. Todellisuudessa työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan päätös on siis annettu jo kaksi vuotta sitten. Todella toivon, että kuntoutuspalautteella oli virhe, ja asiakas on oikeasti ollut tietoinen siitä, että hänen eläkeasiansa on ratkaistu. Ainakin tällä erää.