Työkyvytön?

Aika ajoin työjonooni päätyy tapauksia, joissa tavallinen suomalainen työeläkevakuutettu on sairastanut vointinsa mukaan, eikä samalla tavalla kuin lainsäätäjä on asian suunnitellut. Tyypillisiä tapauksia, joissa asiakas on "sairastanut väärin" ovat nivelrikot, olkapäävammat ja masennus. Kun ihminen tulee työkyvyttömäksi ja lääkäri kirjoittaa sairauslomaa, saa työntekijä sairausajan palkkaa, jonka pituus riippuu työehtosopimuksesta. Yrittäjät ja ne palkansaajat, joilla sairausloma jatkuu sairausajan palkan jälkeenkin, hakevat Kelasta sairauspäivärahaa. Sairauspäivärahaa Kela maksaa samasta sairaudesta enintään 300 päivää. Kun Kelan sairauspäivärahakausi on jatkunut yli puoli vuotta, asiakas ohjataan harkitsemaan työkyvyttömyyseläkkeen hakemista, mikäli työkyvyttömyys edelleen jatkuu. Tähän väliin pitää huomauttaa, että sairauspäivärahassa työkyvyn arvio on ammatillinen, kun taas yksityisten alojen työkyvyttömyyseläkkeissä työkyvyn arvio on yleinen ja työkykyä siis arvioid...

Työkyvyttömyyseläkearvioinnissa muutoksella on iso merkitys. Muutosta arvioidaan eritoten kolmessa eri tilanteessa. Ensimmäinen tilanne liittyy kuntoutustukien jatkohakemuksiin. Kun on myönnetty työkyvyttömyyseläke määräaikaisena kuntoutustukena, on työeläkelaitoksella jokin syy olettaa, että työkyky kohentuu hoitojen tai kuntoutuksen seurauksena. Jos hoidot tehoavat ja kuntoutus etenee, on terveydentilassa ja työkyvyssä yleensä todettavissa muutos, jonka perusteella kuntoutustuki voidaan muuttaa osatyökyvyttömyyseläkkeen suuruiseksi tai jatkohakemus hylätä kokonaan. Mutta jos tilanne on kaikilta osin täysin entisellään, ei kuntoutustukea voida olla jatkamatta. Sen vuoksi ainakin omassa työeläkelaitoksessani korostetaan ensimmäisiin työkyvyttömyyseläkehakemuksiin liittyvien ratkaisujen merkitystä: jos asiakkaalle on myönnetty täyden työkyvyttömyyseläkkeen suuruinen kuntoutustuki heppoisin perustein, eikä terveydentilassa tapahdu merkittävää muutosta, on asiakkaalle käytännössä pakko...

Kuten olen aiemmin kertonut, yksityisellä sektorilla työskentelevillä työkyvyn arvio ei ole ammatillisesti painotettu ennen 60 vuoden ikää. Suomeksi sanottuna alle 60-vuotiaiden työkykyä arvioidaan kaikkiin kohtuudella odotettaviin töihin . Muutoksenhakuviranomaisten tukemassa ratkaisukäytännössä alle 60-vuotiailla arvioidaan oikeastaan jäljellä olevaa työkykyä kaikkiin olemassa oleviin töihin. Hyvin tyypillinen on tilanne, jossa fyysisesti raskasta työtä tehneen asiakkaan työkyky on alentunut omaan ammattiin tuki- ja liikuntaelimistön oireiden vuoksi. Koulutus voi olla vanhentunut ja oman ammatin ulkopuolinen työkokemus vähäistä, mutta silti työeläkelaitos arvioi, että asiakkaalla on jäljellä riittävästi työkykyä ansiotulojen hankkimiseen monista, esimerkiksi istumapainotteisista tai toimistotyötyyppisistä, töistä. Kolikon kääntöpuolena ovat vaativaa asiantuntijatyötä tehneet asiakkaat, joiden työkyky on alentunut ajatustyöhön psyykkisten oireiden tai esimerkiksi aivoinfarktin jälki...

Eläkepäätös kannattaa aina lukea huolella. Hallintolain mukaan päätökset on perusteltava ja perustelujen on oltava selkeitä ja ymmärrettäviä. Työkyvyttömyyseläkeasioissa päätösten perustelut ovat useimmiten lääketieteellisiä, joten etenkin perustelujen ymmärrettävänä pitäminen tuottaa itselleni päänvaivaa lähes päivittäin. Eläkelaitoksissa tehdäänkin paljon asiakkaille näkymätöntä työtä päätösten perustelujen ja niiden kehittämisen eteen. Työkyvyttömyyseläkepäätös on perusteltava vähintään niiltä osin, kun ei myönnetä sitä etuutta, jota asiakas hakemuksellaan hakee, tai jos eläke myönnetään eri ajalle kuin asiakas on hakenut. Asiakas on voinut hakemuksella rastittaa hakevansa täyttä työkyvyttömyyseläkettä, vaikka hakemuksen liitteenä saadulla lääkärinlausunnolla suositeltaisiin osatyökyvyttömyyseläkettä. Näissäkin tapauksissa päätöksellä pitää perustella, miksi asiakkaalle myönnetään osatyökyvyttömyyseläke, jota hoitava lääkäri on suosittelut, eikä täyttä työkyvyttömyyseläkettä, jota...

Työkyvyttömyyseläke on korvausta siitä, että työkyky on alentunut, eikä ansiotulojen hankkiminen aiempaan tapaan ole mahdollista. Sen vuoksi työkyvyttömyyseläkkeiden rinnalla ei saa tienata mielin määrin. Työkyvyttömyyseläkkeen rinnalla saa vuonna 2022 tienata vähintään 855,48 euroa kuukaudessa, mutta lähes kaikille työeläkelaitosten asiakkaille on määritetty työkyvyttömyyseläkettä edeltäviin ansioihin perustuva henkilökohtainen ansiotuloraja, joka on minimiansiotulorajaa korkeampi. Ansiotuloraja on yleensä ilmoitettu työkyvyttömyyseläkepäätöksellä – jälleen yksi syy, miksi eläkepäätös kannattaa lukea huolella. Minimiansiotuloraja on Kelan työkyvyttömyyseläkkeissä ainoa ansiotuloraja, joten jos oma työkyvyttömyyseläke koostuu sekä omasta työstä karttuneesta työeläkeestä että Kelan työkyvyttömyyseläkkeestä, pitää noudattaa minimiansiotulorajaa.  Nyt on kevät, mikä tarkoittaa työeläkelaitoksissa sitä, että Eläketurvakeskus on toimittanut työeläkelaitoksiin rekisteritietoihin peru...

Asiakkaat, jotka ovat tyytymättömiä saamaansa työkyvyttömyyseläkepäätökseen, kysyvät melko usein, kannattaako päätöksestä tehdä valitus. Vastaan yleensä, että valittamalla ei ainakaan menetä mitään . Muutoksenhakuviranomainen kun ei voi muuttaa ratkaisua huonommaksi, eli eläkelaitoksen myöntämää eläkettä ei valituksen myötä voi menettää. Ei edes silloin, kun muutoksenhakuviranomaisen mielestä eläkkeen myöntämisen perusteita ei olisi lainkaan. Eläkelaitoksen päätöksestä valitetaan työeläkeasioiden muutoksenhakulautakuntaan, jolla on valta muuttaa eläkelaitoksen päätöstä. Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan antamasta päätöksestä voi edelleen valittaa vakuutusoikeuteen, jolla on valta muuttaa koko paketti, mutta siis vain asiakkaan kannalta paremmaksi. Työeläkelaitoksen näkökulmasta on hyvä, että asiakkaat valittavat ja eläkelaitoksen ratkaisulinjaa testautetaan muutoksenhakulautakunnassa ja vakuutusoikeudessa – siitäkin huolimatta, että valitukset tuottavat meille runsaasti lis...