Työkyvytön?

Kirjoitin aiemmin siitä, miten työkyvyttömyyseläkettä ei yleensä myönnetä kroonisesta kivusta kärsiville, jos kipuja aiheuttavia kudosvaurioita ei ole todettu, mutta ylipainon ja siihen liittyvien liitännäissairauksien vuoksi myönteinen eläkepäätös saattaa irrota. Entäpä sitten alkoholi? Sekin näkyy työkyvyttömyyseläkehakemuksissa yllättävän paljon. Pääsääntöisesti alkoholin haitallinen käyttö tai alkoholiriippuvuus eivät oikeuta työkyvyttömyyseläkkeeseen. Psyykkisissä ongelmissa alkoholin haitallinen käyttö saattaa jopa kallistaa ratkaisua hylkäyksen puolelle, koska nykylääketieteessä on yleisesti tiedossa, että alkoholinkäyttö vaikuttaa mielialaan. Jos masentunut käyttää kovin paljon ja jopa päivittäin alkoholia, ei ole ihme, että mieliala on matalalla ja aivokemiat sekaisin. Paras hoito siinä tilanteessa on alkoholinkäytön lopettaminen ja masennuksen asianmukainen hoitaminen, eikä siirtyminen eläkkeelle.  Psyykkiset syyt ja alkoholi on klassinen "muna vai kana" -ongel...

Työkyvyttömyyseläkejärjestelmä on aivan liian monimutkainen ja yritykset selventää järjestelmää asiakkaille tuntuvat välillä toivottomilta. Tämän huomasin taas tänä aamuna, kun sain asiakkaalta viestin. Kyseessä on noin 50-vuotias selkäkipuinen mies, joka haki työkyvyttömyyseläkettä vuonna 2019 ja sai hylkäyspäätöksen. Hän valitti päätöksestä, ja työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta hylkäsi valituksen vuonna 2020. Nyt hän laittoi sähköisen järjestelmämme kautta lyhyen viestin, jossa hän toi esiin, että hän on ollut ammatillisessa kuntoutuksessa ja työkokeiluissa. Asiakas miettii, pitääkö hänen nyt hakea kuntoutustukea vai työkyvyttömyyseläkettä. Hän oli laittanut viestinsä liitteeksi kuntoutuspalautteen viime vuodelta. Tämä viesti kiteytti mielestäni monta asiaa, jotka asiakkaita hämmentävät. Tutkin asiaa, ja totesin, että asiakas on ollut Kelan tukemassa laitosmuotoisessa kuntoutuksessa, jossa hänelle on asetettu tavoitteeksi arkiliikunnan lisääminen ja painonpudotus. Kyse e...

Kun eläkelaitos on antanut päätöksen, se kannattaa käydä huolella läpi. Etenkin kannattaa tarkistaa, onko myönnetty se etuus, jota on hakemuksella haettu ja lääkärinlausunnolla suositeltu . Näen aivan liikaa asiakkaita, jotka ovat ilmeisesti niin helpottuneita saadessaan myönteisen päätöksen, että he eivät käy saamaansa päätöstä kunnolla läpi. Kun eläkettä alkaa tulla tilille, asiakas saattaakin huomata, että hän haki täyttä työkyvyttömyyseläkettä, mutta hänelle myönnettiinkin vain osatyökyvyttömyyseläke, joka on euromäärältään puolet pienempi. Eläke voi olla myös myönnetty takautuvana kuntoutustukena, joka saattaa päättyä hyvin pian päätöksen saamisen jälkeen. Jos työkyvyttömyys jatkuu kuntoutustuen päättymisen jälkeen, asiakkaalle saattaa tulla kiire hakea kuntoutustuelle jatkoa ja hankkia jatkohakemuksen liitteeksi ajantasaista lääkärinlausuntoa. Pahimmillaan valitusaika on jo päättynyt, kun asiakas perehtyy saamaansa päätökseen kunnolla. Elämme oikeusvaltiossa, joten viranomais...

Kun asiakas lähettää eläkelaitokseen työkyvyttömyyseläkehakemuksen, saattaa mennä pahimmillaan useita kuukausia, ennen kuin asiakas kuulee asiastaan uudelleen tai saa päätöksen. Mitä kaikkea eläkelaitoksessa tapahtuu sillä aikaa? Ensiksi eläkelaitos tarkistaa, onko hakemus tullut oikeaan eläkelaitokseen. Asiakas voi lähettää hakemuksensa mihin tahansa työeläkelaitokseen, Kelaan tai Eläketurvakeskukseen ja järjestelmässä selvitellään, mikä eläkelaitos ratkaisee asian. Julkisella sektorilla työskentelevien asiakkaiden hakemukset ratkaisee Keva. Yksityisellä sektorilla työeläkelaitos voi olla Ilmarinen, Varma, Elo tai Veritas. Lisäksi on erityisryhmiä, kuten maatalousyrittäjät ja merimiehet sekä työnantajien omissa eläkekassoissa- ja säätiöissä vakuutetut asiakkaat. Yksityisen alan ratkaiseva laitos määriteltiin aiemmin kahden edellisen vuoden työeläkevakuutettujen tulojen perusteella, mutta vuoden 2020 alusta ratkaiseva laitos määritellään edellisen kalenterikuukauden ansioiden peruste...

Taannoisessa kansalaisaloitteessa vaadittiin, että vakuutuslääkäreiltä poistetaan mielivaltainen oikeus kumota potilasta koskevat lääkärinlausunnot. Olen aiemmin kirjoittanut, miksi vakuutuslääkärijärjestelmälle on mielestäni tarvetta ja siitä, että vakuutuslääkäri ei kumoa hoitavan lääkärin lausuntoa. Jos jokin on mielivaltaista, se on joidenkin – ei missään nimessä enemmistön – hoitavien lääkäreiden kirjoittamat ja työkyvyttömyyseläkettä puoltavat lausunnot. Olen työurani aikana hylännyt useita hakemuksia, joissa asiakas on löytänyt itselleen lääkärin, joka suosittelee potilaalleen työkyvyttömyyseläkettä lattajalkojen, poskiontelontulehduksen, verenpainetaudin, "heikon olon", vaivaisenluun, akillesjänteen tulehduksen, vasaravarpaan, napsusormen, tenniskyynärpään, ihottuman, diabeteksen tai jopa röyhtäilyn vuoksi. Niin kauan kuin hoitavat lääkärit kirjoittavat työkyvyttömyyseläkettä puoltavia lääkärinlausuntoja vaivoista, jotka ovat täysin hoidettavissa eivätkä missään...

Nykyisen ratkaisukäytännön mukaan työkyvyttömyyseläke voidaan myöntää objektiivisesti todennettavissa olevien löydösten vuoksi, mutta ei hakijan kokemien oireiden vuoksi . Ei, vaikka lääkärinlausuntojen ja muiden asiakirjojen perusteella ei olisi mitään syytä epäillä, etteivätkö hakijan kokemat kivut tai muut oireet olisi hankalia ja toimintakykyä alentavia. Monelle kroonisista kivuista tai hankalia oireita aiheuttavista oireyhtymistä kärsiville tekisikin mieli ehdottaa, että itsensä voi syödä työkyvyttömyyseläkkeelle. Ylipainoepidemia on levinnyt vahvasti Suomeen, mikä näkyy myös työkyvyttömyyseläkehakemuksissa. Ylipainonkin suhteen harkinta on aina tapauskohtaista, mutta maallikkokin ymmärtää, että toimintakyky ei voi olla kovin hyvä, jos normaalipituinen ihminen painaa yli 200 kilogrammaa. Tietyn pisteen jälkeen jo pelkkä ylipaino voi siis alentaa työkykyä eläkkeeseen oikeuttavasti. Usein ongelmaa aiheuttavat ylipainon lisäksi muut sairaudet, etenkin alaraajojen nivelten nivel...

Julkisuudessa ja eläkelaitosten asiakaspalautteissa työkyvyttömyyseläkkeistä uutisoinnissa korostuvat ne asiakkaat, joiden eläkehakemukseen tuli hylkäävä ratkaisu. Eläkelaitos ei voi näitä yksittäistapauksia kommentoida julkisuudessa salassapitovelvollisuuden vuoksi. Yleisellä tasolla olen pannut merkille, että suurimmalla osalla julkisuudessa esiintyvissä ja hylkäävän päätöksen saaneista hakijoista on joko kroonisia kipuja tai jokin oireyhtymä, kuten fibromyalgia. Myös aivovammatapauksia on julkisuudessa esitetty useita, mutta silloin erimielisyys korvauksista koskee yleensä tapaturma- tai liikennevakuutusta. Suomalaisessa työkyvyttömyyseläkkeiden ratkaisukäytännössä kivut tai moniin oireyhtymiin liittyvät subjektiiviset oireet, jotka voivat olla hankaliakin, eivät yleensä oikeuta työkyvyttömyyseläkkeeseen. Muistan myöntäneeni koko työurani aikana yhdelle Ehlers-Danlosin oireyhtymää sairastaneelle työkyvyttömyyseläkkeen, mutta hänellä oli k.o. oireyhtymän lisäksi muitakin sairauksia...