Suurin osa eläkeratkaisuista on myöntöjä

-

Julkisuudessa ja eläkelaitosten asiakaspalautteissa työkyvyttömyyseläkkeistä uutisoinnissa korostuvat ne asiakkaat, joiden eläkehakemukseen tuli hylkäävä ratkaisu. Eläkelaitos ei voi näitä yksittäistapauksia kommentoida julkisuudessa salassapitovelvollisuuden vuoksi. Yleisellä tasolla olen pannut merkille, että suurimmalla osalla julkisuudessa esiintyvissä ja hylkäävän päätöksen saaneista hakijoista on joko kroonisia kipuja tai jokin oireyhtymä, kuten fibromyalgia. Myös aivovammatapauksia on julkisuudessa esitetty useita, mutta silloin erimielisyys korvauksista koskee yleensä tapaturma- tai liikennevakuutusta.

Suomalaisessa työkyvyttömyyseläkkeiden ratkaisukäytännössä kivut tai moniin oireyhtymiin liittyvät subjektiiviset oireet, jotka voivat olla hankaliakin, eivät yleensä oikeuta työkyvyttömyyseläkkeeseen. Muistan myöntäneeni koko työurani aikana yhdelle Ehlers-Danlosin oireyhtymää sairastaneelle työkyvyttömyyseläkkeen, mutta hänellä oli k.o. oireyhtymän lisäksi muitakin sairauksia. Asiakkaan mielestä Ehlers-Danlosin oireyhtymä kuitenkin rajoitti hänen työkykyään eniten.

 Vaikka julkisuudessa esitetäänkin raastavia ihmiskohtaloita, on työkyvyttömyyseläkeratkaisuista suurin osa kuitenkin myöntöjä. Yksi asiakkaani oli siinä käsityksessä, että 80 % työkyvyttömyyseläkehakemuksista hylätään, ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen on käytännössä mahdotonta. Tosiasiassa viime vuosina työkyvyttömyyseläkehakemuksista on hylätty noin kolmasosa.

Aina ei kuitenkaan myönnetä juuri sitä, mitä asiakas on hakenut. Esimerkiksi täyttä kuntoutustukea hakeneelle saatetaan eläkelaitoksen arvion mukaan myöntää osatyökyvyttömyyseläke.

Joskus käy niinkin päin, että osatyökyvyttömyyseläkettä hakeneelle myönnetään täysi työkyvyttömyyseläke. Minulla on eräs kanta-asiakas, joka kerta toisensa jälkeen hakee osatyökyvyttömyyseläkettä kuntoutustukena, vaikka toimintakyky on psyykkisen sairauden vuoksi erittäin alhainen. Kerta toisensa jälkeen vakuutuslääkäri suosittelee kuntoutustuen jatkamista täyden työkyvyttömyyseläkkeen suuruisena. Kerta toisensa jälkeen minä soitan asiakkaalle ja kerron, että liian nopea yritys palata töihin saattaa kostautua pahastikin ja nyt kannattaa edelleen keskittyä toipumiseen.

Eläkelaitokselle olisi toki paljon helpompaa myöntää se etuus, jota asiakas on hakenut. Asiakkaatkin pysyisivät tyytyväisinä, eikä muutoksenhakujärjestelmä olisi ylikuormitettu. Koska tämä järjestelmä kuitenkin maksetaan yhteisistä rahoista, on pidettävä jonkinlainen raja siinä, miksi ja milloin työkyvyttömyyseläke voidaan myöntää.

Kaksi kolmasosaa työkyvyttömyyseläkeratkaisuista on myöntöjä, joten työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen ei ole mahdotonta. Tilastot eivät kuitenkaan lohduta sitä kolmasosaa, jonka hakemus hylätään.

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Muutoksen merkitys

-
Työkyvyttömyyseläkearvioinnissa muutoksella on iso merkitys. Muutosta arvioidaan eritoten kolmessa eri tilanteessa. Ensimmäinen tilanne liittyy kuntoutustukien jatkohakemuksiin. Kun on myönnetty työkyvyttömyyseläke määräaikaisena kuntoutustukena, on työeläkelaitoksella jokin syy olettaa, että työkyky kohentuu hoitojen tai kuntoutuksen seurauksena. Jos hoidot tehoavat ja kuntoutus etenee, on terveydentilassa ja työkyvyssä yleensä todettavissa muutos, jonka perusteella kuntoutustuki voidaan muuttaa osatyökyvyttömyyseläkkeen suuruiseksi tai jatkohakemus hylätä kokonaan. Mutta jos tilanne on kaikilta osin täysin entisellään, ei kuntoutustukea voida olla jatkamatta. Sen vuoksi ainakin omassa työeläkelaitoksessani korostetaan ensimmäisiin työkyvyttömyyseläkehakemuksiin liittyvien ratkaisujen merkitystä: jos asiakkaalle on myönnetty täyden työkyvyttömyyseläkkeen suuruinen kuntoutustuki heppoisin perustein, eikä terveydentilassa tapahdu merkittävää muutosta, on asiakkaalle käytännössä pakko...
Lue lisää

Mikä on yleinen työkyvyn arvio?

-
Yksityisen alan työeläkelakien mukaan alle 60-vuotiaiden työkyvyn arvioinnissa sovelletaan yleisen työkyvyn arviota, eli työkykyä arvioidaan kaikkeen työhön, jota hakijan voidaan kohtuudella odottaa tekevän. Kohtuullisuusarvioinnissa pitäisi ottaa huomioon hakijoiden ikä, työ- ja koulutushistoria, asuinpaikka ynnä muita taustatekijöitä. Valitettavasti kohtuullisuusarviossa katsotaan useimmiten pelkkää ikää ja siinäkin pääasiassa sitä, kuinka lähellä on 60 vuoden rajapyykki ja sitä myöten ammatillisesti painotettu työkyvyn arvio. Jotta asia olisi taas yksittäisen eläkkeenhakijan näkökulmasta mahdollisimman sekava, ei julkisella puolella tietenkään ole yleistä työkyvyn arviota. Muistan erään rakennusalan töitä tehneen tuki- ja liikuntaelinvaivaisen kanssa käymäni tiukkasävyisen keskustelun: asiakas koki tulleensa epäreilusti kohdelluksi, koska oma hakemus oli hylätty, mutta hänen naapurinsa oli päässyt [joutunut] pelkällä rannevammalla pysyvälle työkyvyttömyyseläkkeelle. Naapuripa sat...
Lue lisää

Myyttejä kuntoutustuesta

-
Kuntoutustuki on määräaikainen työkyvyttömyyseläke. Myöntökriteerit ovat työkyvyn heikentymisen osalta täsmälleen samat kuin toistaiseksi voimassa olevassa työkyvyttömyyseläkkeessä, ja oikeastaan ainoa ero työkyvyttömyyseläkkeen ja kuntoutustuen välillä on se, että työkyvyttömyyseläkkeessä työkyvyn palautuminen on epätodennäköistä ja kuntoutustuessa työkyky voi vielä hoito- ja kuntoutustoimenpiteillä palautua osittain tai kokonaan. Tyypillisesti kuntoutustukea myönnetäänkin hakijoille, jotka odottavat leikkaushoitoja tai joiden mielenterveysongelmiin etsitään vielä sopivaa hoitoa. Myös erilaiset murtumat ja aktiiviset (eli tulehdustilassa olevat) reumasairaudet ja jotkin syöpäsairaudet saadaan todennäköisesti hoidettu ilman pysyvää työkyvyn menetystä, jolloin on perusteltu myöntää työkyvyttömyyseläkettä määräaikaisesti, eikä toistaiseksi. Kuntoutustuki on kuitenkin nimenä erittäin harhaanjohtava, ja ymmärrän hyvin miksi asiakkaat sekoittavat sen muihin etuuksiin. Mitä kuntoutustu...
Lue lisää