Hakemuslomakkeen täyttäminen on taitolaji
Eläkettä pitää aina hakea. Asiakkaalla on myös itsellään vastuu hakea kaikki eläkkeet, joihin hänellä on oikeus. Kela kuitenkin tietää, että järjestelmä on eläkkeenhakijoiden kannalta sekava, ja ottaa järjestelmällisesti yhteyttä sellaisiin henkilöihin, joille on myönnetty työeläke ja joilla voisi pienen työeläkkeen vuoksi olla oikeus myös kansaneläkkeeseen. Kansaneläkettä saa Kelasta, jos työeläke, eli se eläke, joka on karttunut työstä tai yritystoiminnasta, jää olemattomaksi tai pieneksi.
Ensimmäinen askel on siis täyttää hakemus. Hakemuslomakkeita löytyy työeläkelaitosten, Kelan ja Eläketurvakeskuksen verkkosivuilta sähköisenä sekä PDF-muodossa. Paperisia hakemuslomakkeita voi pyytää Kelan toimistosta tai soittamalla työeläkelaitokseen ja pyytämällä postittamaan lomakkeen täytettäväksi. Melalla (Maatalousyrittäjien eläkelaitos) on Suomessa asiamiehiä, joilta maatalousyrittäjät voivat käsittääkseni pyytää apua hakemiseen. Eläkelaitosten asiakaspalvelusta/-neuvonnasta voi myös pyytää apua.
Ei ole väliä, minkä laitoksen hakemuksen täyttää ja mihin eläkelaitokseen sen palauttaa. Tässä mielessä järjestelmä kyllä palvelee ja eläkelaitokset sumplivat keskenään, mikä on niin sanottu ratkaiseva laitos. Suurin osa suomalaisista saa nykyisin koko työuran aikana karttuneet eläkkeensä yhdestä työeläkelaitoksesta, ja yleensä hakemuksen ratkaisee ja eläkkeen maksaa se laitos, jossa palkkaa tai yrittäjätyötuloa on viimeksi vakuutettu.
Itseäni ärsyttävät puutteellisesti täytetyt hakemukset. Edellisessä postauksessani purnasin sitä, että kohtuullisuuden arviointi on vaikeaa etenkin puutteellisilla tiedoilla, ja että jos hakija ei ole kertonut hakemuksella koulutuksestaan, meillä on hyvin rajalliset keinot selvittää hakijan koulutushistoriaa. Myös siihen on ihan oikeasti syy, miksi eläkehakemuksella kysytään, mikä sairaus työkykyä alentaa ja milloin työkyvyttömyys on alkanut.
Eläkeratkaisijan verenpainetta suojelevia vinkkejä hakemuksen täyttämiseen:
Mikä sairaus tai vamma heikentää työkykyäsi? Älä listaa tähän diagnoosikoodeja lääkärinlausunnoilta, vaan kerro omin sanoin, mikä sairaus/mitä sairauksia sinulla on. Myös "Ks. lääkärinlausunnot" on raivostuttava vastaus. Me haluamme tietää sinun kantasi siihen, miksi koet työkykysi alentuneen. Yllättävän usein hakija kertoo omalla hakemuksellaan yhtä ja lääkäri lausunnollaan toista. Olemalla avoin ja rehellinen saatat antaa meille eläkeratkaisijoille vinkin, että jotakin oleellista puuttuu. Jos siis esimerkiksi kerrot hakemuksella, että olet jonossa lonkan tekonivelleikkaukseen, mutta lääkärinlausunnolla kerrotaan vain olkapäävaivasta, astmasta ja uniapneasta, työkyvyn kannalta puuttuu erittäin oleellista tietoa. Meillä on oikeus hankkia lisäselvityksiä hoitopaikasta, jos huomaamme, että kaikkea tietoa ei ole saatu.
Lisäselvitysten hankkimista
helpottaa, jos täytät hakemuksella myös ne kohdat, missä sinua on hoidettu ja
mitä tutkimuksia sinulle on missäkin tehty. Hakemuksella kysytään myös, milloin
sinulla on seuraava käynti lääkärissä tai tutkimuksissa, ja se kannattaa kertoa,
jos aika on jo tiedossa. Tähän on kaksi syytä:
1) Jos tutkimukset ovat kesken, seuraavalta
lääkärikäynniltä saattaa paljastua ratkaisun kannalta oleellista tietoa terveydentilastasi.
2) Kelan sairauspäiväraha on
ensisijainen etuus työkyvyttömyyseläkkeisiin nähden. Me emme voi arvioida
oikeuttasi työkyvyttömyyseläkkeeseen samoilla lausunnoilla, joiden perusteella Kela
on jo myöntänyt sinulle sairauspäivärahaa. Yleensä siis tarvitsemme
"seuraavan" lausunnon, jolla hoitava lääkäri voi arvioida sinut
työkyvyttömäksi sairauspäivärahakauden jälkeiselle ajalle.
Milloin työkyvyttömyytesi on
alkanut? Eläkelaitoksen pitää pystyä työkyvyttömyyseläkkeeseen määrittämään
eläketapahtuma, eli ajankohta, jolloin työkyky on alentunut. Älä laita
tähän, että olet ollut työkyvytön vuodesta 1992 alkaen! Ei ole uskottavaa,
että olet ollut 30 vuotta työkyvytön, mutta tehnyt siitä huolimatta täysipäiväisesti
töitä.
Monesti eläketapahtuman määrittely on aika vaikeaa. Lainsäätäjä on ajatellut, että kaikki tietenkin osaavat ensin olla vuoden Kelan sairauspäivärahalla ja sen jälkeen hakevat eläkettä. Todellinen elämä on usein jotakin aivan muuta, ja eläketapahtumaa selvitellään etuuksien, ansioiden ja lääkärinlausuntojen perusteella. Jos olemme kahden vaiheilla, kallistumme yleensä asiakkaan kannalta edullisempaan ajankohtaan, koska eläketapahtuma voi vaikuttaa eläkkeen määrään. Vielä mukavampaa on kallistua siihen ajankohtaan, jonka hakija itse kokee olevan eläketapahtuma.
Kun olet täyttänyt työkyvyttömyyseläkehakemuksesi
huolellisesti ja omin sanoin, tarkista vielä, että mukana on kaikki
tarvittavat liitteet! Jos olet työskennellyt aiemmin Virossa, ja haet
samalla myös sieltä karttunutta eläkettä, sinun täytyy täyttää U-liite ja
kertoa ulkomailla työskentelystä. Jos olet edunvalvonnassa, tarvitsemme kopion
edunvalvontapäätöksestä. Ja niin edelleen. Toimittamalla kaiken tarpeellisen
nopeutat myös oman asiasi käsittelyä.
Kommentit
Lähetä kommentti