Työkyvytön?

Nykyisen ratkaisukäytännön mukaan työkyvyttömyyseläke voidaan myöntää objektiivisesti todennettavissa olevien löydösten vuoksi, mutta ei hakijan kokemien oireiden vuoksi . Ei, vaikka lääkärinlausuntojen ja muiden asiakirjojen perusteella ei olisi mitään syytä epäillä, etteivätkö hakijan kokemat kivut tai muut oireet olisi hankalia ja toimintakykyä alentavia. Monelle kroonisista kivuista tai hankalia oireita aiheuttavista oireyhtymistä kärsiville tekisikin mieli ehdottaa, että itsensä voi syödä työkyvyttömyyseläkkeelle. Ylipainoepidemia on levinnyt vahvasti Suomeen, mikä näkyy myös työkyvyttömyyseläkehakemuksissa. Ylipainonkin suhteen harkinta on aina tapauskohtaista, mutta maallikkokin ymmärtää, että toimintakyky ei voi olla kovin hyvä, jos normaalipituinen ihminen painaa yli 200 kilogrammaa. Tietyn pisteen jälkeen jo pelkkä ylipaino voi siis alentaa työkykyä eläkkeeseen oikeuttavasti. Usein ongelmaa aiheuttavat ylipainon lisäksi muut sairaudet, etenkin alaraajojen nivelten nivel...

Julkisuudessa ja eläkelaitosten asiakaspalautteissa työkyvyttömyyseläkkeistä uutisoinnissa korostuvat ne asiakkaat, joiden eläkehakemukseen tuli hylkäävä ratkaisu. Eläkelaitos ei voi näitä yksittäistapauksia kommentoida julkisuudessa salassapitovelvollisuuden vuoksi. Yleisellä tasolla olen pannut merkille, että suurimmalla osalla julkisuudessa esiintyvissä ja hylkäävän päätöksen saaneista hakijoista on joko kroonisia kipuja tai jokin oireyhtymä, kuten fibromyalgia. Myös aivovammatapauksia on julkisuudessa esitetty useita, mutta silloin erimielisyys korvauksista koskee yleensä tapaturma- tai liikennevakuutusta. Suomalaisessa työkyvyttömyyseläkkeiden ratkaisukäytännössä kivut tai moniin oireyhtymiin liittyvät subjektiiviset oireet, jotka voivat olla hankaliakin, eivät yleensä oikeuta työkyvyttömyyseläkkeeseen. Muistan myöntäneeni koko työurani aikana yhdelle Ehlers-Danlosin oireyhtymää sairastaneelle työkyvyttömyyseläkkeen, mutta hänellä oli k.o. oireyhtymän lisäksi muitakin sairauksia...

Kuntoutustuki on määräaikainen työkyvyttömyyseläke. Myöntökriteerit ovat työkyvyn heikentymisen osalta täsmälleen samat kuin toistaiseksi voimassa olevassa työkyvyttömyyseläkkeessä, ja oikeastaan ainoa ero työkyvyttömyyseläkkeen ja kuntoutustuen välillä on se, että työkyvyttömyyseläkkeessä työkyvyn palautuminen on epätodennäköistä ja kuntoutustuessa työkyky voi vielä hoito- ja kuntoutustoimenpiteillä palautua osittain tai kokonaan. Tyypillisesti kuntoutustukea myönnetäänkin hakijoille, jotka odottavat leikkaushoitoja tai joiden mielenterveysongelmiin etsitään vielä sopivaa hoitoa. Myös erilaiset murtumat ja aktiiviset (eli tulehdustilassa olevat) reumasairaudet ja jotkin syöpäsairaudet saadaan todennäköisesti hoidettu ilman pysyvää työkyvyn menetystä, jolloin on perusteltu myöntää työkyvyttömyyseläkettä määräaikaisesti, eikä toistaiseksi. Kuntoutustuki on kuitenkin nimenä erittäin harhaanjohtava, ja ymmärrän hyvin miksi asiakkaat sekoittavat sen muihin etuuksiin. Mitä kuntoutustu...

Myönnän nyt suoraan, että vaikka työskentelen sosiaalivakuutuksen parissa ja minulla on aiheesta paljon koulutusta, olen itsekin välillä vähän pihalla sen suhteen, minkä etuuden piiriin asiakas kuuluu. En lainkaan ihmettele, miksi sosiaaliturvajärjestelmä tuntuu viidakolta, johon kukaan ei halua joutua. Eksyminen kun on todella helppoa. Tapaturmat ynnä muut Työkyvyttömyyden vuoksi myönnettävissä etuuksissa koko prosessin alku riippuu siitä, mikä työkyvyttömyyden on aiheuttanut. Jos työkyvyttömyys johtuu tapaturmasta, ammattitaudista, liikenneonnettomuudesta, sotilastapaturmasta/palvelussairaudesta tai potilasvahingosta, haetaan korvausta tapauskohtaisesti tapaturma- tai liikennevakuutuksen myöntäneestä vakuutusyhtiöstä, Valtiokonttorista tai Potilasvakuutuskeskuksesta. Nämä ovat kaikki nykyisin ensisijaisia korvaajia työkyvyttömyyseläkkeisiin nähden, eli ennen työkyvyttömyyseläkkeen myöntämistä pitäisi selvittää oikeus ensisijaisiin korvauksiin. Kaikilla edellä mainituilla on o...

Minua harmittaa kaikkien niiden kipeiden ihmisten puolesta, jotka eivät saa hakemaansa etuutta huonon tai puutteellisen lääkärinlausunnon vuoksi. En ole lääkäri , mutta luen lääkärinlausuntoja työkseni ja yritän kertoa, mitkä asiat niissä turhauttavat. En ole lääkäri, mutta minun pitää ymmärtää, mitä lausunnoilla lukee, jotta voin tarvittaessa kyseenalaistaa vakuutuslääkärin arviota ja varmistaa, että kaikki lääkärinlausunnoille kirjattu otetaan asiakkaalle menevässä päätöksessä huomioon. Ajattelinkin tästä näkökulmasta yrittää antaa vähän vinkkejä. Aloitan kertomalla, että minä tai vakuutuslääkäri emme tee yhtikäs mitään sellaisella B-lääkärinlausunnolla, jolla lukee suurin piirtein: "Asiakas kertoo, että hänellä on kovia kipuja lonkassa. Hän kertoo, että ei pysty kotona tekemään asioita X tai Y ja tarvitsee paljon apua asiassa Z. Tilanne on jatkunut pitkään. Ei kykene enää omaan ammattiin. Ikä huomioiden uudelleenkoulutus ei ole realistista. Suosittelen kohteliaimmin työky...

Netissä pyörii useita listoja vakuutuslääkäreistä. Vakuutusyhtiöiden asiantuntijalääkäreiden nimet ovat julkista tietoa, joten kuka tahansa voi koska tahansa käydä tarkistamassa vahinkovakuutusyhtiön tai työeläkelaitoksen sivuilta yhtiön/laitoksen käyttämien asiantuntijalääkäreiden nimet. Kuten olen aiemmin maininnut, suurin osa vakuutuslääkäreistä on sivutoimisia ja he tekevät vakuutuslääkärityön lisäksi yleensä töitä myös hoitavana lääkärinä. Vakuutuslääkärinä toimivan lääkärin voi siis halutessaan valita hoitavaksi lääkärikseen. Keskustelupalstoille ja muille nettisivuille koottujen vakuutuslääkärien nimilistojen henki tuntuu olevan varoittaa vakuutuslääkäreinä toimivista lääkäreistä ja monessa listassa onkin ihan suora kehotus olla menemättä itse tai viemättä lastaan listalta löytyvän lääkärin vastaanotolle. En ymmärrä tätä logiikkaa, koska mielestäni ainakin työkyvyttömyyseläkehakemusten liitteinä tulevista lääkärinlausunnoista parhaat tulevat nimenomaan vakuutuslääkäreinä toi...

Mitä eroa on vakuutuslääkärillä ja valelääkärillä? Valelääkäri näkee potilaan. Ymmärrän vitsin eläkkeenhakijan näkökulmasta. Omasta mielestäni se on kuitenkin turhauttava ja kertoo siitä, että järjestelmää ei ymmärretä tai haluta ymmärtää. Vitsi on mielestäni myös typerä, koska järjestelmä sakkaisi todella pahasti, jos jokainen eläkkeenhakija tulisi aiemmin tehtyjen tutkimusten ja hoitojen lisäksi vielä vakuutuslääkärin vastaanotolle arvioitavaksi ja pahimmillaan lähetettäväksi jatkotutkimuksiin. Kuukausikaupalla hidastuvan hakemuskäsittelyn lisäksi seurauksena olisi iso hintalappu, jolle tuskin ilmoittautuisi innokkaita maksajia jonoksi saakka. Ei voi myöskään olla niin, että vakuutuslääkäri ottaisi vastaan vain osan hakijoista tai vain ne, jotka osaavat vastaanotolle pääsemistä äänekkäimmin ja sinnikkäimmin vaatia. Huonosta käytöksestä ei mielestäni pidä palkita ketään antamalla erityiskohtelua. Niinpä vakuutuslääkärin vastaanotolle ei pääse yksikään hakija. Se ei kuitenkaan tar...

Eilen kirjoitin kolmesta ikävästä sairausryhmästä, joiden perusteella työkyvyttömyyseläke myönnetään lähes aina. Toinen ääripää ovat ne eläkkeenhakijat, joilla on yleensä iän ja kuljetun matkan mukana kertynyttä monenlaista pikkuvaivaa ja kremppaa. Ne totta kai vaikuttavat jaksamiseen ja koettuun työkykyyn monella tapaa, mutta eivät yleensä alenna työkykyä eläkkeeseen oikeuttavasti. Eläkettä ei yleensä myönnetä, jos hakijalla on todettu nykylääketieteen keinoin hoidettavissa olevia sairauksia , kuten astma, diabetes, lievä/keskivaikea masennus tai uniapnea. Monesti asiakkaat vetoavat etenkin siihen, että useiden sairauksien yhteisvaikutusten vuoksi eläke tulisi myöntää. Sairauksien yhteisvaikutuksiin vetoavat yllättävän usein (ja turhaan) myös ne, joiden sairauksien kuvataan lääkärinlausuntojen mukaan olevan hyvässä tai kohtalaisessa hoitotasapainossa. Hoitojen laiminlyönti ei toisaalta myöskään yleensä ole eläkkeen myöntämisen peruste, eli omaa diabetestaan ei kannata jättää työkyvy...

On sairauksia, joita en usko kenenkään haluavan. Myönsin juuri pysyvän työkyvyttömyyseläkkeen 61-vuotiaalle naiselle, joka oli mennyt pitkään jatkuneen päänsäryn ja näköhäiriöiden vuoksi lääkäriin. Diagnoosi: aivojen pahanlaatuinen kasvain. Leikkaus- ja sädehoitojen jälkeen aivosyövän todettiin uusineen, eikä parantavaa hoitoa ole. Totta kai työkyvyttömyyseläke myönnettiin. Eläkelaitoksen näkökulmasta parantumattomissa syöpäsairauksissa tulee esiin omituinen ilmiö: vaikka hoitava lääkäri olisi lääkärinlausunnon teksteissä jo todennut, että syöpään ei ole olemassa parantavaa hoitoa, arvioidaan potilaan työkyvyttömyys lääkärinlausunnoilla usein silti määräaikaisesti. Asiantuntijalääkärimme ovat pohtineet, että hoitavat lääkärit eivät halua syöpäsairaan potilaan menettävän toivoaan, ja sen vuoksi työkyvyttömyyttä ei arvioitaisi toistaiseksi. Eläkelaitos joutuu kuitenkin harkitsemaan, kannattaako eläke myöntää määräaikaisena kuntoutustukena hoitavan lääkärin kannan mukaisesti, vai olisi...

Eläkettä pitää aina hakea. Asiakkaalla on myös itsellään vastuu hakea kaikki eläkkeet, joihin hänellä on oikeus. Kela kuitenkin tietää, että järjestelmä on eläkkeenhakijoiden kannalta sekava, ja ottaa järjestelmällisesti yhteyttä sellaisiin henkilöihin, joille on myönnetty työeläke ja joilla voisi pienen työeläkkeen vuoksi olla oikeus myös kansaneläkkeeseen. Kansaneläkettä saa Kelasta, jos työeläke, eli se eläke, joka on karttunut työstä tai yritystoiminnasta, jää olemattomaksi tai pieneksi. Ensimmäinen askel on siis täyttää hakemus. Hakemuslomakkeita löytyy työeläkelaitosten, Kelan ja Eläketurvakeskuksen verkkosivuilta sähköisenä sekä PDF-muodossa. Paperisia hakemuslomakkeita voi pyytää Kelan toimistosta tai soittamalla työeläkelaitokseen ja pyytämällä postittamaan lomakkeen täytettäväksi. Melalla (Maatalousyrittäjien eläkelaitos) on Suomessa asiamiehiä, joilta maatalousyrittäjät voivat käsittääkseni pyytää apua hakemiseen. Eläkelaitosten asiakaspalvelusta/-neuvonnasta voi myös py...

Yksityisen alan työeläkelakien mukaan alle 60-vuotiaiden työkyvyn arvioinnissa sovelletaan yleisen työkyvyn arviota, eli työkykyä arvioidaan kaikkeen työhön, jota hakijan voidaan kohtuudella odottaa tekevän. Kohtuullisuusarvioinnissa pitäisi ottaa huomioon hakijoiden ikä, työ- ja koulutushistoria, asuinpaikka ynnä muita taustatekijöitä. Valitettavasti kohtuullisuusarviossa katsotaan useimmiten pelkkää ikää ja siinäkin pääasiassa sitä, kuinka lähellä on 60 vuoden rajapyykki ja sitä myöten ammatillisesti painotettu työkyvyn arvio. Jotta asia olisi taas yksittäisen eläkkeenhakijan näkökulmasta mahdollisimman sekava, ei julkisella puolella tietenkään ole yleistä työkyvyn arviota. Muistan erään rakennusalan töitä tehneen tuki- ja liikuntaelinvaivaisen kanssa käymäni tiukkasävyisen keskustelun: asiakas koki tulleensa epäreilusti kohdelluksi, koska oma hakemus oli hylätty, mutta hänen naapurinsa oli päässyt [joutunut] pelkällä rannevammalla pysyvälle työkyvyttömyyseläkkeelle. Naapuripa sat...