Työkyvytön?

Eläkepäätökset ovat kirjallisia viranomaispäätöksiä. Hallintolain 44 pykälän mukaan "Kirjallisesta päätöksestä on käytävä selvästi ilmi sen henkilön nimi ja yhteystiedot, jolta asianosainen voi pyytää tarvittaessa lisätietoja päätöksestä." Tämä tarkoittaa sitä, että eläkepäätökseltä löytyy yleensä eläkeratkaisijan/ratkaisuasiantuntijan/ratkaisun erityisasiantuntijan nimi ja suora puhelinnumero . Mutta missä tilanteissa päätöksellä olevaan puhelinnumeroon kannattaa soittaa? Jos sinulla on konkreettista kysyttävää, esimerkiksi           eläkepäätöksen perusteluista           eläkkeesi määrästä           työskentelystä työkyvyttömyyseläkkeen rinnalla           milloin työkyvyttömyyseläkkeesi muuttuu vanhuuseläkkeeksi           haluat valittaa päätöksestä ja tiedustella, kuinka valitusprosessi etenee 👉 Soita ihmeessä! Soittaminen ei kuitenkaan kanna...

Aika ajoin työjonooni päätyy tapauksia, joissa tavallinen suomalainen työeläkevakuutettu on sairastanut vointinsa mukaan, eikä samalla tavalla kuin lainsäätäjä on asian suunnitellut. Tyypillisiä tapauksia, joissa asiakas on "sairastanut väärin" ovat nivelrikot, olkapäävammat ja masennus. Kun ihminen tulee työkyvyttömäksi ja lääkäri kirjoittaa sairauslomaa, saa työntekijä sairausajan palkkaa, jonka pituus riippuu työehtosopimuksesta. Yrittäjät ja ne palkansaajat, joilla sairausloma jatkuu sairausajan palkan jälkeenkin, hakevat Kelasta sairauspäivärahaa. Sairauspäivärahaa Kela maksaa samasta sairaudesta enintään 300 päivää. Kun Kelan sairauspäivärahakausi on jatkunut yli puoli vuotta, asiakas ohjataan harkitsemaan työkyvyttömyyseläkkeen hakemista, mikäli työkyvyttömyys edelleen jatkuu. Tähän väliin pitää huomauttaa, että sairauspäivärahassa työkyvyn arvio on ammatillinen, kun taas yksityisten alojen työkyvyttömyyseläkkeissä työkyvyn arvio on yleinen ja työkykyä siis arvioid...

Työkyvyttömyyseläkearvioinnissa muutoksella on iso merkitys. Muutosta arvioidaan eritoten kolmessa eri tilanteessa. Ensimmäinen tilanne liittyy kuntoutustukien jatkohakemuksiin. Kun on myönnetty työkyvyttömyyseläke määräaikaisena kuntoutustukena, on työeläkelaitoksella jokin syy olettaa, että työkyky kohentuu hoitojen tai kuntoutuksen seurauksena. Jos hoidot tehoavat ja kuntoutus etenee, on terveydentilassa ja työkyvyssä yleensä todettavissa muutos, jonka perusteella kuntoutustuki voidaan muuttaa osatyökyvyttömyyseläkkeen suuruiseksi tai jatkohakemus hylätä kokonaan. Mutta jos tilanne on kaikilta osin täysin entisellään, ei kuntoutustukea voida olla jatkamatta. Sen vuoksi ainakin omassa työeläkelaitoksessani korostetaan ensimmäisiin työkyvyttömyyseläkehakemuksiin liittyvien ratkaisujen merkitystä: jos asiakkaalle on myönnetty täyden työkyvyttömyyseläkkeen suuruinen kuntoutustuki heppoisin perustein, eikä terveydentilassa tapahdu merkittävää muutosta, on asiakkaalle käytännössä pakko...

Kuten olen aiemmin kertonut, yksityisellä sektorilla työskentelevillä työkyvyn arvio ei ole ammatillisesti painotettu ennen 60 vuoden ikää. Suomeksi sanottuna alle 60-vuotiaiden työkykyä arvioidaan kaikkiin kohtuudella odotettaviin töihin . Muutoksenhakuviranomaisten tukemassa ratkaisukäytännössä alle 60-vuotiailla arvioidaan oikeastaan jäljellä olevaa työkykyä kaikkiin olemassa oleviin töihin. Hyvin tyypillinen on tilanne, jossa fyysisesti raskasta työtä tehneen asiakkaan työkyky on alentunut omaan ammattiin tuki- ja liikuntaelimistön oireiden vuoksi. Koulutus voi olla vanhentunut ja oman ammatin ulkopuolinen työkokemus vähäistä, mutta silti työeläkelaitos arvioi, että asiakkaalla on jäljellä riittävästi työkykyä ansiotulojen hankkimiseen monista, esimerkiksi istumapainotteisista tai toimistotyötyyppisistä, töistä. Kolikon kääntöpuolena ovat vaativaa asiantuntijatyötä tehneet asiakkaat, joiden työkyky on alentunut ajatustyöhön psyykkisten oireiden tai esimerkiksi aivoinfarktin jälki...

Eläkepäätös kannattaa aina lukea huolella. Hallintolain mukaan päätökset on perusteltava ja perustelujen on oltava selkeitä ja ymmärrettäviä. Työkyvyttömyyseläkeasioissa päätösten perustelut ovat useimmiten lääketieteellisiä, joten etenkin perustelujen ymmärrettävänä pitäminen tuottaa itselleni päänvaivaa lähes päivittäin. Eläkelaitoksissa tehdäänkin paljon asiakkaille näkymätöntä työtä päätösten perustelujen ja niiden kehittämisen eteen. Työkyvyttömyyseläkepäätös on perusteltava vähintään niiltä osin, kun ei myönnetä sitä etuutta, jota asiakas hakemuksellaan hakee, tai jos eläke myönnetään eri ajalle kuin asiakas on hakenut. Asiakas on voinut hakemuksella rastittaa hakevansa täyttä työkyvyttömyyseläkettä, vaikka hakemuksen liitteenä saadulla lääkärinlausunnolla suositeltaisiin osatyökyvyttömyyseläkettä. Näissäkin tapauksissa päätöksellä pitää perustella, miksi asiakkaalle myönnetään osatyökyvyttömyyseläke, jota hoitava lääkäri on suosittelut, eikä täyttä työkyvyttömyyseläkettä, jota...

Työkyvyttömyyseläke on korvausta siitä, että työkyky on alentunut, eikä ansiotulojen hankkiminen aiempaan tapaan ole mahdollista. Sen vuoksi työkyvyttömyyseläkkeiden rinnalla ei saa tienata mielin määrin. Työkyvyttömyyseläkkeen rinnalla saa vuonna 2022 tienata vähintään 855,48 euroa kuukaudessa, mutta lähes kaikille työeläkelaitosten asiakkaille on määritetty työkyvyttömyyseläkettä edeltäviin ansioihin perustuva henkilökohtainen ansiotuloraja, joka on minimiansiotulorajaa korkeampi. Ansiotuloraja on yleensä ilmoitettu työkyvyttömyyseläkepäätöksellä – jälleen yksi syy, miksi eläkepäätös kannattaa lukea huolella. Minimiansiotuloraja on Kelan työkyvyttömyyseläkkeissä ainoa ansiotuloraja, joten jos oma työkyvyttömyyseläke koostuu sekä omasta työstä karttuneesta työeläkeestä että Kelan työkyvyttömyyseläkkeestä, pitää noudattaa minimiansiotulorajaa.  Nyt on kevät, mikä tarkoittaa työeläkelaitoksissa sitä, että Eläketurvakeskus on toimittanut työeläkelaitoksiin rekisteritietoihin peru...

Asiakkaat, jotka ovat tyytymättömiä saamaansa työkyvyttömyyseläkepäätökseen, kysyvät melko usein, kannattaako päätöksestä tehdä valitus. Vastaan yleensä, että valittamalla ei ainakaan menetä mitään . Muutoksenhakuviranomainen kun ei voi muuttaa ratkaisua huonommaksi, eli eläkelaitoksen myöntämää eläkettä ei valituksen myötä voi menettää. Ei edes silloin, kun muutoksenhakuviranomaisen mielestä eläkkeen myöntämisen perusteita ei olisi lainkaan. Eläkelaitoksen päätöksestä valitetaan työeläkeasioiden muutoksenhakulautakuntaan, jolla on valta muuttaa eläkelaitoksen päätöstä. Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan antamasta päätöksestä voi edelleen valittaa vakuutusoikeuteen, jolla on valta muuttaa koko paketti, mutta siis vain asiakkaan kannalta paremmaksi. Työeläkelaitoksen näkökulmasta on hyvä, että asiakkaat valittavat ja eläkelaitoksen ratkaisulinjaa testautetaan muutoksenhakulautakunnassa ja vakuutusoikeudessa – siitäkin huolimatta, että valitukset tuottavat meille runsaasti lis...

Kirjoitin aiemmin siitä, miten työkyvyttömyyseläkettä ei yleensä myönnetä kroonisesta kivusta kärsiville, jos kipuja aiheuttavia kudosvaurioita ei ole todettu, mutta ylipainon ja siihen liittyvien liitännäissairauksien vuoksi myönteinen eläkepäätös saattaa irrota. Entäpä sitten alkoholi? Sekin näkyy työkyvyttömyyseläkehakemuksissa yllättävän paljon. Pääsääntöisesti alkoholin haitallinen käyttö tai alkoholiriippuvuus eivät oikeuta työkyvyttömyyseläkkeeseen. Psyykkisissä ongelmissa alkoholin haitallinen käyttö saattaa jopa kallistaa ratkaisua hylkäyksen puolelle, koska nykylääketieteessä on yleisesti tiedossa, että alkoholinkäyttö vaikuttaa mielialaan. Jos masentunut käyttää kovin paljon ja jopa päivittäin alkoholia, ei ole ihme, että mieliala on matalalla ja aivokemiat sekaisin. Paras hoito siinä tilanteessa on alkoholinkäytön lopettaminen ja masennuksen asianmukainen hoitaminen, eikä siirtyminen eläkkeelle.  Psyykkiset syyt ja alkoholi on klassinen "muna vai kana" -ongel...

Työkyvyttömyyseläkejärjestelmä on aivan liian monimutkainen ja yritykset selventää järjestelmää asiakkaille tuntuvat välillä toivottomilta. Tämän huomasin taas tänä aamuna, kun sain asiakkaalta viestin. Kyseessä on noin 50-vuotias selkäkipuinen mies, joka haki työkyvyttömyyseläkettä vuonna 2019 ja sai hylkäyspäätöksen. Hän valitti päätöksestä, ja työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta hylkäsi valituksen vuonna 2020. Nyt hän laittoi sähköisen järjestelmämme kautta lyhyen viestin, jossa hän toi esiin, että hän on ollut ammatillisessa kuntoutuksessa ja työkokeiluissa. Asiakas miettii, pitääkö hänen nyt hakea kuntoutustukea vai työkyvyttömyyseläkettä. Hän oli laittanut viestinsä liitteeksi kuntoutuspalautteen viime vuodelta. Tämä viesti kiteytti mielestäni monta asiaa, jotka asiakkaita hämmentävät. Tutkin asiaa, ja totesin, että asiakas on ollut Kelan tukemassa laitosmuotoisessa kuntoutuksessa, jossa hänelle on asetettu tavoitteeksi arkiliikunnan lisääminen ja painonpudotus. Kyse e...

Kun eläkelaitos on antanut päätöksen, se kannattaa käydä huolella läpi. Etenkin kannattaa tarkistaa, onko myönnetty se etuus, jota on hakemuksella haettu ja lääkärinlausunnolla suositeltu . Näen aivan liikaa asiakkaita, jotka ovat ilmeisesti niin helpottuneita saadessaan myönteisen päätöksen, että he eivät käy saamaansa päätöstä kunnolla läpi. Kun eläkettä alkaa tulla tilille, asiakas saattaakin huomata, että hän haki täyttä työkyvyttömyyseläkettä, mutta hänelle myönnettiinkin vain osatyökyvyttömyyseläke, joka on euromäärältään puolet pienempi. Eläke voi olla myös myönnetty takautuvana kuntoutustukena, joka saattaa päättyä hyvin pian päätöksen saamisen jälkeen. Jos työkyvyttömyys jatkuu kuntoutustuen päättymisen jälkeen, asiakkaalle saattaa tulla kiire hakea kuntoutustuelle jatkoa ja hankkia jatkohakemuksen liitteeksi ajantasaista lääkärinlausuntoa. Pahimmillaan valitusaika on jo päättynyt, kun asiakas perehtyy saamaansa päätökseen kunnolla. Elämme oikeusvaltiossa, joten viranomais...

Kun asiakas lähettää eläkelaitokseen työkyvyttömyyseläkehakemuksen, saattaa mennä pahimmillaan useita kuukausia, ennen kuin asiakas kuulee asiastaan uudelleen tai saa päätöksen. Mitä kaikkea eläkelaitoksessa tapahtuu sillä aikaa? Ensiksi eläkelaitos tarkistaa, onko hakemus tullut oikeaan eläkelaitokseen. Asiakas voi lähettää hakemuksensa mihin tahansa työeläkelaitokseen, Kelaan tai Eläketurvakeskukseen ja järjestelmässä selvitellään, mikä eläkelaitos ratkaisee asian. Julkisella sektorilla työskentelevien asiakkaiden hakemukset ratkaisee Keva. Yksityisellä sektorilla työeläkelaitos voi olla Ilmarinen, Varma, Elo tai Veritas. Lisäksi on erityisryhmiä, kuten maatalousyrittäjät ja merimiehet sekä työnantajien omissa eläkekassoissa- ja säätiöissä vakuutetut asiakkaat. Yksityisen alan ratkaiseva laitos määriteltiin aiemmin kahden edellisen vuoden työeläkevakuutettujen tulojen perusteella, mutta vuoden 2020 alusta ratkaiseva laitos määritellään edellisen kalenterikuukauden ansioiden peruste...

Taannoisessa kansalaisaloitteessa vaadittiin, että vakuutuslääkäreiltä poistetaan mielivaltainen oikeus kumota potilasta koskevat lääkärinlausunnot. Olen aiemmin kirjoittanut, miksi vakuutuslääkärijärjestelmälle on mielestäni tarvetta ja siitä, että vakuutuslääkäri ei kumoa hoitavan lääkärin lausuntoa. Jos jokin on mielivaltaista, se on joidenkin – ei missään nimessä enemmistön – hoitavien lääkäreiden kirjoittamat ja työkyvyttömyyseläkettä puoltavat lausunnot. Olen työurani aikana hylännyt useita hakemuksia, joissa asiakas on löytänyt itselleen lääkärin, joka suosittelee potilaalleen työkyvyttömyyseläkettä lattajalkojen, poskiontelontulehduksen, verenpainetaudin, "heikon olon", vaivaisenluun, akillesjänteen tulehduksen, vasaravarpaan, napsusormen, tenniskyynärpään, ihottuman, diabeteksen tai jopa röyhtäilyn vuoksi. Niin kauan kuin hoitavat lääkärit kirjoittavat työkyvyttömyyseläkettä puoltavia lääkärinlausuntoja vaivoista, jotka ovat täysin hoidettavissa eivätkä missään...

Nykyisen ratkaisukäytännön mukaan työkyvyttömyyseläke voidaan myöntää objektiivisesti todennettavissa olevien löydösten vuoksi, mutta ei hakijan kokemien oireiden vuoksi . Ei, vaikka lääkärinlausuntojen ja muiden asiakirjojen perusteella ei olisi mitään syytä epäillä, etteivätkö hakijan kokemat kivut tai muut oireet olisi hankalia ja toimintakykyä alentavia. Monelle kroonisista kivuista tai hankalia oireita aiheuttavista oireyhtymistä kärsiville tekisikin mieli ehdottaa, että itsensä voi syödä työkyvyttömyyseläkkeelle. Ylipainoepidemia on levinnyt vahvasti Suomeen, mikä näkyy myös työkyvyttömyyseläkehakemuksissa. Ylipainonkin suhteen harkinta on aina tapauskohtaista, mutta maallikkokin ymmärtää, että toimintakyky ei voi olla kovin hyvä, jos normaalipituinen ihminen painaa yli 200 kilogrammaa. Tietyn pisteen jälkeen jo pelkkä ylipaino voi siis alentaa työkykyä eläkkeeseen oikeuttavasti. Usein ongelmaa aiheuttavat ylipainon lisäksi muut sairaudet, etenkin alaraajojen nivelten nivel...

Julkisuudessa ja eläkelaitosten asiakaspalautteissa työkyvyttömyyseläkkeistä uutisoinnissa korostuvat ne asiakkaat, joiden eläkehakemukseen tuli hylkäävä ratkaisu. Eläkelaitos ei voi näitä yksittäistapauksia kommentoida julkisuudessa salassapitovelvollisuuden vuoksi. Yleisellä tasolla olen pannut merkille, että suurimmalla osalla julkisuudessa esiintyvissä ja hylkäävän päätöksen saaneista hakijoista on joko kroonisia kipuja tai jokin oireyhtymä, kuten fibromyalgia. Myös aivovammatapauksia on julkisuudessa esitetty useita, mutta silloin erimielisyys korvauksista koskee yleensä tapaturma- tai liikennevakuutusta. Suomalaisessa työkyvyttömyyseläkkeiden ratkaisukäytännössä kivut tai moniin oireyhtymiin liittyvät subjektiiviset oireet, jotka voivat olla hankaliakin, eivät yleensä oikeuta työkyvyttömyyseläkkeeseen. Muistan myöntäneeni koko työurani aikana yhdelle Ehlers-Danlosin oireyhtymää sairastaneelle työkyvyttömyyseläkkeen, mutta hänellä oli k.o. oireyhtymän lisäksi muitakin sairauksia...

Kuntoutustuki on määräaikainen työkyvyttömyyseläke. Myöntökriteerit ovat työkyvyn heikentymisen osalta täsmälleen samat kuin toistaiseksi voimassa olevassa työkyvyttömyyseläkkeessä, ja oikeastaan ainoa ero työkyvyttömyyseläkkeen ja kuntoutustuen välillä on se, että työkyvyttömyyseläkkeessä työkyvyn palautuminen on epätodennäköistä ja kuntoutustuessa työkyky voi vielä hoito- ja kuntoutustoimenpiteillä palautua osittain tai kokonaan. Tyypillisesti kuntoutustukea myönnetäänkin hakijoille, jotka odottavat leikkaushoitoja tai joiden mielenterveysongelmiin etsitään vielä sopivaa hoitoa. Myös erilaiset murtumat ja aktiiviset (eli tulehdustilassa olevat) reumasairaudet ja jotkin syöpäsairaudet saadaan todennäköisesti hoidettu ilman pysyvää työkyvyn menetystä, jolloin on perusteltu myöntää työkyvyttömyyseläkettä määräaikaisesti, eikä toistaiseksi. Kuntoutustuki on kuitenkin nimenä erittäin harhaanjohtava, ja ymmärrän hyvin miksi asiakkaat sekoittavat sen muihin etuuksiin. Mitä kuntoutustu...

Myönnän nyt suoraan, että vaikka työskentelen sosiaalivakuutuksen parissa ja minulla on aiheesta paljon koulutusta, olen itsekin välillä vähän pihalla sen suhteen, minkä etuuden piiriin asiakas kuuluu. En lainkaan ihmettele, miksi sosiaaliturvajärjestelmä tuntuu viidakolta, johon kukaan ei halua joutua. Eksyminen kun on todella helppoa. Tapaturmat ynnä muut Työkyvyttömyyden vuoksi myönnettävissä etuuksissa koko prosessin alku riippuu siitä, mikä työkyvyttömyyden on aiheuttanut. Jos työkyvyttömyys johtuu tapaturmasta, ammattitaudista, liikenneonnettomuudesta, sotilastapaturmasta/palvelussairaudesta tai potilasvahingosta, haetaan korvausta tapauskohtaisesti tapaturma- tai liikennevakuutuksen myöntäneestä vakuutusyhtiöstä, Valtiokonttorista tai Potilasvakuutuskeskuksesta. Nämä ovat kaikki nykyisin ensisijaisia korvaajia työkyvyttömyyseläkkeisiin nähden, eli ennen työkyvyttömyyseläkkeen myöntämistä pitäisi selvittää oikeus ensisijaisiin korvauksiin. Kaikilla edellä mainituilla on o...

Minua harmittaa kaikkien niiden kipeiden ihmisten puolesta, jotka eivät saa hakemaansa etuutta huonon tai puutteellisen lääkärinlausunnon vuoksi. En ole lääkäri , mutta luen lääkärinlausuntoja työkseni ja yritän kertoa, mitkä asiat niissä turhauttavat. En ole lääkäri, mutta minun pitää ymmärtää, mitä lausunnoilla lukee, jotta voin tarvittaessa kyseenalaistaa vakuutuslääkärin arviota ja varmistaa, että kaikki lääkärinlausunnoille kirjattu otetaan asiakkaalle menevässä päätöksessä huomioon. Ajattelinkin tästä näkökulmasta yrittää antaa vähän vinkkejä. Aloitan kertomalla, että minä tai vakuutuslääkäri emme tee yhtikäs mitään sellaisella B-lääkärinlausunnolla, jolla lukee suurin piirtein: "Asiakas kertoo, että hänellä on kovia kipuja lonkassa. Hän kertoo, että ei pysty kotona tekemään asioita X tai Y ja tarvitsee paljon apua asiassa Z. Tilanne on jatkunut pitkään. Ei kykene enää omaan ammattiin. Ikä huomioiden uudelleenkoulutus ei ole realistista. Suosittelen kohteliaimmin työky...

Netissä pyörii useita listoja vakuutuslääkäreistä. Vakuutusyhtiöiden asiantuntijalääkäreiden nimet ovat julkista tietoa, joten kuka tahansa voi koska tahansa käydä tarkistamassa vahinkovakuutusyhtiön tai työeläkelaitoksen sivuilta yhtiön/laitoksen käyttämien asiantuntijalääkäreiden nimet. Kuten olen aiemmin maininnut, suurin osa vakuutuslääkäreistä on sivutoimisia ja he tekevät vakuutuslääkärityön lisäksi yleensä töitä myös hoitavana lääkärinä. Vakuutuslääkärinä toimivan lääkärin voi siis halutessaan valita hoitavaksi lääkärikseen. Keskustelupalstoille ja muille nettisivuille koottujen vakuutuslääkärien nimilistojen henki tuntuu olevan varoittaa vakuutuslääkäreinä toimivista lääkäreistä ja monessa listassa onkin ihan suora kehotus olla menemättä itse tai viemättä lastaan listalta löytyvän lääkärin vastaanotolle. En ymmärrä tätä logiikkaa, koska mielestäni ainakin työkyvyttömyyseläkehakemusten liitteinä tulevista lääkärinlausunnoista parhaat tulevat nimenomaan vakuutuslääkäreinä toi...

Mitä eroa on vakuutuslääkärillä ja valelääkärillä? Valelääkäri näkee potilaan. Ymmärrän vitsin eläkkeenhakijan näkökulmasta. Omasta mielestäni se on kuitenkin turhauttava ja kertoo siitä, että järjestelmää ei ymmärretä tai haluta ymmärtää. Vitsi on mielestäni myös typerä, koska järjestelmä sakkaisi todella pahasti, jos jokainen eläkkeenhakija tulisi aiemmin tehtyjen tutkimusten ja hoitojen lisäksi vielä vakuutuslääkärin vastaanotolle arvioitavaksi ja pahimmillaan lähetettäväksi jatkotutkimuksiin. Kuukausikaupalla hidastuvan hakemuskäsittelyn lisäksi seurauksena olisi iso hintalappu, jolle tuskin ilmoittautuisi innokkaita maksajia jonoksi saakka. Ei voi myöskään olla niin, että vakuutuslääkäri ottaisi vastaan vain osan hakijoista tai vain ne, jotka osaavat vastaanotolle pääsemistä äänekkäimmin ja sinnikkäimmin vaatia. Huonosta käytöksestä ei mielestäni pidä palkita ketään antamalla erityiskohtelua. Niinpä vakuutuslääkärin vastaanotolle ei pääse yksikään hakija. Se ei kuitenkaan tar...

Eilen kirjoitin kolmesta ikävästä sairausryhmästä, joiden perusteella työkyvyttömyyseläke myönnetään lähes aina. Toinen ääripää ovat ne eläkkeenhakijat, joilla on yleensä iän ja kuljetun matkan mukana kertynyttä monenlaista pikkuvaivaa ja kremppaa. Ne totta kai vaikuttavat jaksamiseen ja koettuun työkykyyn monella tapaa, mutta eivät yleensä alenna työkykyä eläkkeeseen oikeuttavasti. Eläkettä ei yleensä myönnetä, jos hakijalla on todettu nykylääketieteen keinoin hoidettavissa olevia sairauksia , kuten astma, diabetes, lievä/keskivaikea masennus tai uniapnea. Monesti asiakkaat vetoavat etenkin siihen, että useiden sairauksien yhteisvaikutusten vuoksi eläke tulisi myöntää. Sairauksien yhteisvaikutuksiin vetoavat yllättävän usein (ja turhaan) myös ne, joiden sairauksien kuvataan lääkärinlausuntojen mukaan olevan hyvässä tai kohtalaisessa hoitotasapainossa. Hoitojen laiminlyönti ei toisaalta myöskään yleensä ole eläkkeen myöntämisen peruste, eli omaa diabetestaan ei kannata jättää työkyvy...